Paljon kysyttävää koulukeskuksesta

Maria Lindholm osallistui koulun tiedotustilaisuuteen.
Kortesjärven koululla järjestettiin maanantai-iltana tiedotustilaisuus koulun kuntoon liittyen. Tilaisuus veti koulun ruokalan täyteen kyläläisiä. He esittivät puolentoista tunnin aikana konsulttifirma FCG:n edustajille, tekniselle johtajalle Antti Hakolalle ja kaupungin sisäilmatyöryhmälle kymmenittäin kysymyksiä, joista osa löytyy jutun lopusta.

KORTESJÄRVEN koululla järjestettiin maanantai-iltana tiedotustilaisuus koulun kuntoon liittyen. Tilaisuus veti koulun ruokalan täyteen kyläläisiä. He esittivät puolentoista tunnin aikana konsulttifirma FCG:n edustajille, tekniselle johtajalle Antti Hakolalle ja kaupungin sisäilmatyöryhmälle kymmenittäin kysymyksiä, joista osa löytyy jutun lopusta.

FCG:n Mika Korpi ja Juhani Pirinen tiivistivät alkuun vielä tekemänsä rakennusteknisen tutkimuksen tulokset, eli sen, mikä oireilua tarkalleen ottaen on aiheuttanut.

–Ilmanvaihtoon liittyvät asiat todennäköisesti eivät täällä sisäilman laatua heikennä. Ihan varmasti suurin syy rakennuksen ongelmiin ovat alkuperäiset 60-luvun rakenteet, joita ei silloin 2009 tehdyn saneerauksen yhteydessä huomioitu, Korpi kiteytti.

Tällä hetkellä koululla odotellaan terveystarkastajan ja työterveyslääkärin lausuntoja siitä, onko koululle turvallista jäädä edes kevätlukukauden loppuun.

–Rakenteissa olevat vauriot ylittävät turvalliset rajat, mutta mahdollinen käyttökielto me jätetään terveystarkastajan tulkittavaksi. Ongelma on se, että vaikka rakenteissa on mikrobeja, kuinka paljon niitä tulee sisäilmaan ja kuinka paljon ihmiset oireilevat niistä? Näiden yhteyksien selvittäminen on terveystieteen ihmisten asia, Pirinen sanoi.

Lausuntojen on tarkoitus valmistua jopa aivan lähipäivinä. Jos niissä todetaan, ettei koululle voida jäädä loppukevääksi, se tarkoittaisi, että oppilaille saatetaan joutua hätäratkaisuna etsimään paikat esimerkiksi jostain muusta Kauhavan koulusta tai jopa SPR:n siirtoteltoista. Moduulikoulua ei niin nopeasti saada hankittua.

–Kaikki kivet on silloin käännettävä, tekninen johtaja Antti Hakola sanoi.

JOS taas koululle jäädään kesälomiin asti, loman jälkeen on joka tapauksessa luvassa muutto. Todennäköisin väistöratkaisu on siirrettävä moduulikoulu, joka tulisi Hakolan mukaan pappilan tontille, jonne suunniteltiin päiväkotia.

–Eli se ei ole parakkikoulu, vaan tehtaassa valmistetaan moduulit, joista pätkitään oikean kokoisia luokkia. Niistä on saatu valtakunnallisesti erittäin hyviä kokemuksia, ja niitä on laajalti käytössä. Niitä on valmistajalla ”hyllyssä”, eli sellainen olisi mahdollista saada elokuun alkuun.

Sen rinnalla saattaa olla mahdollista hyödyntää osaa koulun pelastettavissa olevista luokkatiloista.

–Väistötilan suunnittelu syksyä varten on etenemässä hyvää vauhtia, Hakola sanoi. –Suurimmat haasteet ovat ruokasali, keittiö ja liikuntasali; erityisesti liikuntatilan järjestäminen väistötilaan on haasteellista.

Liikuntatalo menee Hakolan mukaan kiinni ilmeisesti ainakin puoleksi vuodeksi.

MODUULIKOULUSSA oltaisiin vähintään kolme vuotta.

–Kolme vuotta on minimiaika, minkä väistötilojen toimittajat hyväksyvät vuokra-ajaksi, Hakola sanoi. –Vuokra on tietysti sitä korkeampi, mitä lyhyempi se aika on. Noin viisi vuotta on järkevä aika, mutta varmaan kilpailutetaan lyhyimmälle ajalle, ja sitten on optiovuosia, jos käy niin, että prosessi viivästyy.

Sillä aikaa joko korjataan vanha koulu tai rakennetaan uusi. Jos päätetään uudisrakentaa, sekin veisi kolme vuotta.

–Suunnittelu vie vuoden ja rakentaminen kaksi ja siihen päälle vielä päätöksentekoon uppoava aika.

KAUPUNGINVALTUUSTON puheenjohtaja Janne Sankelo lupasi kortesjärveläisille, että ongelmilla ei tule olemaan vaikutusta Kauhavan kouluverkkoon.

–Kauhavan kaupungin poliittinen johto viime syksynä selkokielisesti linjannut, että 0–9-tasoinen opetus säilyy kaikissa kaupunginosissa, ja se on edelleen voimassa. Olemme kovasti pahoillamme siitä, että tämä ongelma on aiheutunut, mutta nyt asiat laitetaan kuntoon.

Hakola totesi tilaisuuden lopuksi, että toivottavasti kuulijat saivat vastaukset edes teknisiin kysymyksiinsä.

–Kaikkiin kysymyksiin ei meillä ole vastauksia. Meillä on työt käynnissä, ja joka päivä saadaan vähän uutta tietoa. Tiedotetaan sitä mukaa, kun saamme itsekin lisää tietoa. Seuraavaksi tullaan kertomaan nyt niistä terveystarkastajan ja lääkärin lausunnoista.

Korjaus 16.4. kello 8.50: Jutussa luki aiemmin, että Evijärven koulu olisi yksi mahdollinen vaihtoehto, josta koululaisille jouduttaisiin etsimään paikat, jos käyttökielto tulee jo ennen kesää. Evijärven koulun kanssa asiasta ei ole keskusteltu, vaan todennäköisemmin Antti Hakolan mukaan hätäratkaisuna siirryttäisiin johonkin toiseen Kauhavan kouluun tai jopa SPR:n telttaan.

YLEISÖN KYSYMYKSIÄ TIEDOTUSTILAISUUDESTA:

Minkä tyyppisestä mikrobikasvustosta on kysymys?

FCG:n Mika Korpi: Siellä oli mikrobeja aika laidasta laitaan. Oli sädesieniä, oli paljon kosteusvaurioindikaattoreita ja oli ihan ulkoilmassa yleisesti esiintyviä homesieniä, eli oikeastaan koko kirjo.

FCG:n Juhani Pirinen: Meillähän on olemassa asumisterveysasetus, joka määrittelee, mitkä määrät tai lajistot mikrobeja katsotaan haitallisiksi tai aiheuttavat jotakin toimenpiteitä rakennukselle. Raportissamme on mainittu vain ne mikrobimäärät ja -lajit, jotka asetuksen mukaan tulkitaan vaurioiksi, sillä muuten mikrobejahan on joka paikassa, ja ne pitää erottaa toisistaan.

Mitkä tilat ovat oikeasti pahimmassa kunnossa?

Korpi: Näkisin, että pahin tilanne on B-osan ensimmäisessä kerroksessa, missä on kotitalousluokat. Siellä ovat ongelmaisia lattiarakenne, kanaalit ja vielä valesokkelikin. Myös tilat, joissa vanhat päätyseinät ovat. Tähän liittyy myös eskarin puoli, koska rakenteissa on läpivientejä todella paljon. Ymmärtääkseni läpiviennit tiivistetään pikaisesti.

Tekninen johtaja Antti Hakola: Joo, nehän ovat viimeisimmän laajennuksen tekijän vastuulla. Takuutarkastuksessa on sovittu, että hän käy tiivistämässä ne tämän kuun loppuun mennessä.

Tutkittiinko liikuntatalon yläpohjakin, josta on joskus tullut vettä läpi?

Korpi: Sitä ei päästy tutkimaan. Raportissa on maininta, että se olisi hyvä avata ja tutkia kunnolla. Tutkimusajankohtakin oli sellainen, että katolla oli paljon lunta, joten vesikatteenkaan kuntoa ei ole sen tarkemmin raportissamme.

Onko luokkatilojen kunnossa eroja, vai olivatko kaikki luokat sisäilmaltaan yhtä huonossa kunnossa?

Korpi: Varsinaista sisäilmaa ei oikeastaan mitattu, vaan altistumisolosuhdearvio on tehty sen perusteella, kuinka monessa eri rakenteessa on todettu ongelmia. Rakennuksen eri osissa on kyllä eroja.

Onko uuden osan muovimatosta mitattu yhdisteitä, ja minkälaisia tuloksia niistä on saatu? Lapset ovat hengittäneet näitä yhdisteitä ja pidemmän aikaa.

Korpi: Tässä tutkimuksessa niitä ei mitattu, koska niitä oli mitattu aiemmin.

Hakola: Niistä ei silloin löytynyt mitään.

Pirinen (jolta kysyttiin, mikä muovimattojen viime vuosina havaittu ongelma on): Me avattiin nyt niitä linoleum-mattoja, ja niiden pohjissa oli homevaurioita. Se tarkoittaa, että ne on todennäköisesti laitettu liian kostean betonin päälle. Muovimatto-ongelmat johtuvat yleensä siitä, että rakennusaikana on liian kiire, ja muovimatto asennetaan liian kostean betonin päälle. Betonin emäksinen kosteus aiheuttaa liimassa ja tasoitteessa kemiallisen reaktion, jossa maton liiman pehmentimet lähtevät hajoamaan ja niistä irtoaa kemiallisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat ihmisille oireita. Meillä on vähän sellainen ongelma, että on aina hemmetinmoinen kiire rakentaa ja liian vähän aikaa kuivata betonia, minkä takia me aiheutetaan vähän niin kuin itse tämä tyhmä ongelma rakennushankkeissa. Se on hyvin tyypillistä kouluissa, missä korjataan kesäaikaan ja yritetään kahdessa kuukaudessa purkaa ja valaa jotain uudestaan. Se on ihan mahdoton tilanne; ei betoni niin nopeasti kuiva. Se on epätoivoista hölmöilyä, jota tehdään koko Suomessa. Teidän lattianne ei ole poikkeus. Sitä vastaan me yritetään tässä nyt sitten taistella. Ongelma saadaan kyllä kuriin, kun betonin annetaan kuivua.

Pirinen (muovimattojen yhdisteiden mittaamisesta): Synteettisiä hiilivety-yhdisteitä on kymmeniä miljoonia, ja teollisuus kehittää niitä koko ajan lisää. Kun näitä pehmentimiä ja muita aineita laitetaan liimoihin, tasoitteisiin ja muovimattoihin ja joka paikkaan, niin sitä mukaa, kun me löydetään yksi aine, jota me pystytään mittamaan ja josta me pystytään osoittamaan, että se on jonkinlainen indikaattori sisäilmaongelmiin, teollisuus vaihtaa sen aineen toiseen. Tällä hetkellä me mitataan 2-etyyliheksanolia ja TXIB-yhdisteitä, joita ei enää edes käytetä, vaan niiden tilalle on keksitty uusia kemikaaleja. Meidän tutkimukset laahaa niin paljon kemianteollisuutta jäljessä, että me ei saada niitä ikinä kiinni. Mutta se me tiedetään, että kun kemiallisia yhdisteitä on maton alla runsaasti, ja kokonaismäärät ylittyvät, siellä on yleensä ongelma. Välillä ongelma on niin paha, että liima ei kovetu ollenkaan, vaan se on sellaista muovailtavaa litkua maton alla. Jos betoni on ollut oikein märkää, niin meistä jää kengänjäljet lattiaan, kun kävelemme lattian poikki.

Saako sädesienen pois remontoimalla?

Pirinen: Sädesieni ei ole kummoisempi sieni kuin muutkaan sienet. Sädesienen ero homesieniin on vain se, että siinä ei ole tumaa. Se on siis sienimäinen bakteeri. Meillä on paljon vaarallisempiakin homesieniä, esimerkiksi aspergillus versicolor, mitkä aiheuttavat paljon ärhäkämpiä terveyshaittoja. Sädesieni vain nostettiin jossain välissä julkisuuteen kovin voimakkaasti, ja sillä on hirvittävän paha kaiku. Mutta ei se ole sen kummoisempi puhdistettava kuin mikään muukaan home — pääasia on, että kun rakenteita korjataan, niin ne homeiset materiaalit oikeasti otetaan pois ja pinnoissa kasvava home oikeasti irrotetaan. Sädesienikin saadaan kyllä yleensä pois pinnoista, mutta yleensä ongelma on, että niitä putsataan liian vähän. On kova kiire rakentaa, eikä malteta puhdistaa. Yleensä paikalla myöskään käy kukaan asiantuntija tarkastamassa, että pinnat ovat oikeasti puhtaat. Meidän kokemuksemme mukaan ei kannata luottaa siihen, että homeet oikeasti puhdistuvat sieltä ilman, että asiantuntija on oikeasti valvomassa remonttia. Sitten, kun rakennus on ensin saatu puhtaaksi, se palaa normaaliksi rakentamiseksi.

Onko Kortesjärvenkin koululla noita sädesientä pahempia eliöitä?

Korpi: Rakennuksessa oli kaikkea mahdollista kasvustoa.

Silloin kun viimeisimpiä osia rakennettiin, oli erään kysyjän mukaan havaittavissa maallikkonakin ja silmämääräisesti, että liikuntatalon kellarikerros ei ollut terve, vaan siellä kupruili ja näkyi ”sienten puuhastelua”. Liikuntatalon yhdistäminen kouluun herätti silloin huolta. Ovatko nyt tehdyt löydökset voineet syntyä sen jälkeen, vai olisiko kiinteistöä pitänyt jo silloin tutkia tarkemmin?

Korpi: Siihen on vaikea sanoa, koska jos olosuhteet ovat otolliset, homekasvua voi tulla jo parissa viikossa. Mutta yleensä näissä rakennuksissa, koska kosteus on rajallinen eivätkä lämpötilat ole optimit, siinä voi kestää jopa vuosia. Eli siihen, mikä tilanne siellä on ollut silloin pari kolme vuotta sitten, on vaikea ottaa kantaa.

Pirinen: Sen verran voin sanoa, että jos havaitset jotain epämääräistä kupruilua, kyllä se yleensä kosteudesta johtuu. Kyllä omiin havaintoihin voi sillä tavalla luottaa. Mutta jälkikäteen emme voi tietää, mikä tilanne siellä on ollut oikeasti.

Mitä suunnitelmia väistötiloiksi on syksylle?

Hakola: Vaihtoehtoja mietitään ja tutkitaan. Tietenkin täällä keskustan alueella on jonkin verran jotakin tiloja, mutta niissä on se haaste, että pitäisi ehtiä tutkia, että nekin ovat terveitä ja turvallisia. Aika ei oikein anna myöten. Todennäköisin vaihtoehto on moduulikoulu. Eli se ei ole parakkikoulu, vaan tehtaassa valmistetaan moduulit, joista pätkitään oikean kokoisia luokkia. Niistä on saatu valtakunnallisesti erittäin hyviä kokemuksia, ja niitä on laajalti käytössä. Niitä on valmistajalla ”hyllyssä”, eli sellainen olisi mahdollista saada elokuun alkuun. Mutta edellyttää tietenkin valtavia ponnisteluja, että siihen päästään, ja siitä tulee isot kustannukset, kun se tarvitaan muutamaksi vuodeksi. Se on iso osa pysyvänkin koulun kustannuksista. Kaupungin taloudelle tämä on tosi iso haaste.

Mihin väistötilat tulevat?

Hakola: Olemme ostaneet pappilan tontin, johon suunniteltiin päiväkotia. Näin iso koulu ei sovi oikeastaan minnekään muualle kuin siihen. Tällä aikataululla emme saa kaksikerroksista, eli se tulee yhteen kerrokseen ja vie siksi paljon neliöitä.

Kauanko väistössä ollaan?

Hakola: Kolme vuotta on minimiaika, minkä väistötilojen toimittajat hyväksyvät vuokra-ajaksi. Vuokra on tietysti sitä korkeampi, mitä lyhyempi se aika on. Noin viisi vuotta on järkevä aika, mutta varmaan kilpailutetaan lyhyimmälle ajalle, ja sitten on optiovuosia, jos käy niin, että prosessi viivästyy. Mutta kolme vuotta menee myös uuden koulun rakentamiseen, kun suunnittelu vie vuoden ja rakentaminen kaksi ja siihen päälle vielä päätöksentekoon uppoava aika.

Onko lapsia turvallista pitää koulussa kesälomaan asti?

Pirinen: Raporttimme ovat menneet terveystarkastajan ja työterveyslääkärin tutkittavaksi. On lääkärien tehtävä arvioida oireiden ja meidän tutkimushavaintojemme yhteyttä ja sitä, kuinka turvallista ja terveellistä täällä on olla. Me ollaan insinöörejä. Rakenteissa olevat vauriot ylittävät turvalliset rajat, mutta mahdollinen käyttökielto me jätetään terveystarkastajan tulkittavaksi. Ongelma on se, että vaikka rakenteissa on mikrobeja, kuinka paljon niitä tulee sisäilmaan ja kuinka paljon ihmiset oireilevat niistä? Näiden yhteyksien selvittäminen on terveystieteen ihmisten asia.

Terveystarkastaja lausuu FCG:n raportin pohjalta, onko oppilaiden turvallista jäädä kouluun, ja työterveyslääkäri lausuu saman henkilökunnan osalta. Kauanko lausunnon saaminen kestää?

Hakola: Niissä on mennyt 2–3 viikkoa. Kymmenen päivää sitten pyysimme lausuntoja.

Onko vanhempien mahdollista päästä kuulemaan terveystarkastajan ja lääkärin lausunto?

Hakola: Lausunnot varmaan tulevat Anne Sankelon kautta jakoon, mutta kyllä varmaan jokin vastaava tilaisuus kuin tänäänkin olisi mahdollinen.

Onko sisäilman laatua mahdollista parantaa väliaikaisesti ja nopeasti millään konstilla, jotta koululla pystyttäisiin olemaan kesään asti?

Pirinen: Ikkunan avaaminen on erittäin hyvä, nopea konsti lisätä ilmanvaihtoa. Tässä on kysymys konsentraatiosta: mitä enemmän hiukkasia on sisäilmassa, sitä enemmän ihmiset todennäköisesti oireilevat. Kun ikkuna avataan, ulkoa tulee paljon ilmaa. Tuulettamalla oppituntien aikana, mihin nyt on aika hyvä kevät, laimennetaan ilman pitoisuutta. Välitunnit kannattaa olla ulkona. Aika paljon on käytetty ilmanpuhdistimia, mitä voi myös kokeilla. Myös siivouksen tehostaminen eli mikrobien peseminen pois pinnoilta ja lattioilta mahdollisimman usein.

Pirinen: Ylipaineistaminen on siksi suhteellisen haasteellista, että rakennukset eivät oikein meinaa pysyä ylipaineisina, vaan ne vatkaavat edestakaisin alipaineen ja ylipaineen välillä. Siksi ylipaineistaminen ei aina auta. Yksittäisiä, pieniä tiloja pystytään kyllä aika usein ylipaineistamaan.

Eikö sädesieni kulkeudu vaatteiden, kirjojen ja reppujen mukana kotiin? Vaatteetkin haisevat kotiin tullessa melkein kuin maakellarilta, samoin kirjat.

Pirinen: Jos maakellari haisee koulusta tuoduissa varusteissa, silloin sädesientä on kyllä oltava jossakin aika paljon. Sädesienen maakellarin hajun tuottaa geosmiini-niminen aine, ja se on kyllä merkki siitä, että ne kirjat ovat olleet säilytyksessä jossain väärässä paikassa. Yleensä se on sen merkki, että ne ovat olleet jossain varastossa, josta haju on tarttunut. (Joku lisää, että ainakin heille myös lapsen vaatteet haisevat, kun hän tulee koulusta.)

Joku yleisöstä sanoo, että maallikotkin kyllä tiesivät kaksi vuotta sitten, että näin käy, mutta kaupungissa ei heidän huolilleen korvia lotkauteltu. Hän lisää uskovansa, että vanhempainyhdistys kannattaa uuden rakentamista, ei korjauksia. Toinen kysyy, onko turvallista jäädä ottamaan teknisen lautakunnan ja terveystarkastajien päätöstä koulun turvallisuudesta, vai pitäisikö lapset siirtää pois koulusta heti. Kolmas lisää, että jos lapset joudutaan ottamaan kotiin, ainakin toisen vanhemman on jäätävä heidän kanssaan kotiin.

Hakola: Nämä on tosi hankalia kysymyksiä, enkä osaa vastata.

Entä, jos koulu joudutaan laittamaan kiinni jo ennen kevätlukukauden loppua, ja tarvitaan puoleksitoista kuukaudeksi väistötilat? Väistötiloja on keskustassa hyvin vähän.

Hakola: Jos käy niin, että terveystarkastaja toteaa, että koulua on mahdotonta jatkaa täällä, ja väistötiloja tarvitaan jo tänä keväänä, se tarkoittaa linja-autokyytiä jonnekin, missä käytössä olevia kouluja on. Se on väliaikainen, hyvin lyhytaikainen ratkaisu, mutta jos ei seiniä ja kattoa täältä löydy, niitä pitää sitten etsiä kauempaa, kunnes saadaan tänne seinät ja katto. Siinä tapauksessa varmasti kaikki kivet käännetään.

Jos lähtö tulee vaikka viikon päästä, onko kukaan selvittänyt, mahtuvatko lapset loppukevääksi esimerkiksi Evijärvelle, Kauhavalle tai johonkin muuhun lähiseudun kouluun?

Hakola: Se kysymys pitää varmaan osoittaa sivistystoimeen. Me olemme keskittyneet väistötilan etsimiseen syksyksi, ja siihen ovat menneet kaikki meidän voimavaramme.

(Tähän liittyen jotkut ilmaisevat huolensa siitä, että koulukyydit ovat jo nykyisellään aivan liian pitkiä. Rehtori Anne Sankelo sanoo, että viisivuotiaat joutuvat tulemaan kello 8.05 koulun pihalle ja odottamaan koulun alkua 50 minuuttia, ja jo sitä ennen he ovat joutuneet odottamaan pysäkillä liian kauan.)  

Hakola: Jos koululta siirrytään pois jo keväällä, kyse on noin kuukaudesta. Se vaatii kaikilta ja erityisesti lapsilta vielä enemmän joustavuutta kuin tähän asti.

Kauanko uuden koulun rakentaminen kestäisi?

Hakola: Noin kolme vuotta. Sen verran uuden rakentamisella on tapana kestää: vuosi on suunnitteluaikaa ja kaksi vuotta rakennetaan. Väistötila tulee muutamassa kuukaudessa.

Koulun henkilökunta on laitettu hoitamaan itse aiemmat muutot sekä pois koululta että takaisin koululle, mikä on ollut kuormittavaa. Tarjoaako kaupunki tällä kertaa apua muuttoon?

Hakola: Tähän on helppo vastata: kun täältä muutetaan pois, ei oteta mitään mukaan. Emme halua ottaa pientäkään riskiä, että viemme täältä jotakin, joka aiheuttaa jollekulle oireilua.

Kokeillaanko vihdoin ja viimein hirsirakentamista? Ei se voi olla kovin paljon kalliimpaa kuin betoni.

Hakola: Prosessi menee sillä lailla, että perustetaan hanketyöryhmä, joka linjaa, mikä tulee rakenneratkaisuksi. Hirsirakennus on varmaan seinien osalta erittäin hyvä, mutta sielläkin on ne betonilattiat joka tapauksessa. Mutta ei ollenkaan pois suljettu vaihtoehto.

Mitä tulisi maksamaan koulun remontointi sellaiseen kuntoon, että lapset voivat jäädä sinne?

Pirinen: Sitä on vaikea arvioida. Se on toki laskettavissa, mitä se tulisi maksamaan. Meidän pitäisi ensin tehdä korjaustapaehdotus, miten mikäkin rakenne korjattaisiin ja sitten laskea se. On tosi vaarallista lähteä puhumaan miljoonista laskematta sitä. Me emme ole sitä tehneet. Mutta jos tämä rakenteeltaan viimeisen päälle kuntoon laitetaan, kyllähän siinä puhutaan isoista rahoista.

Ovatko vastaavat korjaukset muualla Suomessa onnistuneet niin, ettei rakennuksissa enää oireilla?

Pirinen: Jos tämä talo korjattaisiin niin kuin me se suunniteltaisiin, kyllä se tulisi kuntoon. Mutta ikävä kyllä kaikkia taloja ei korjata niin kuin me suunniteltaisiin, ja sitten ne eivät aina tule kuntoon. Jos kaikki korjataan viimeisen päälle, kyllä ne ongelmat sitten häipyvät. Mutta usein rahan takia otetaan vähän riskejä, ja sitten saattaa olla, että kaikki korjaukset eivät onnistu ihan niin hyvin. Kaikki on kyllä korjattavissa, mutta joudutaan miettimään, onko järkevämpää korjata vai tehdä uutta. Se on laskettavissa, mutta laskenta vie aikaa.

Miten taataan, että valvonta toimii seuraavassa rakennusprojektissa:

Janne Sankelo: Kaupunki edellyttää, että tekninen toimi hoitaa valvonnan. Ei tässä tarvitse selitellä mitään: puutteita on ollut selkeästi. Silloin 2008–9 olisi pitänyt katsoa kaikki 60-luvun rakenteet ja tehdä silloin ne korjaukset. On päivänselvää, että näin olisi pitänyt tehdä. Valvonta, joka oli kaupungin teknisen toimen alla, ei silloin onnistunut. Mutta tässä tilanteessa kun ollaan, kaupungilla on täysi valmius huolehtia siitä, että tämä projekti saadaan maaliin. Olen todella harmissani siitä, että Kortesjärvellä on ollut käytössä väistötilat kymmenen vuotta, ja jatkoa seuraa. Se ei ole hyvä asia, mutta nyt ollaan tässä tilanteessa, ja me ollaan kyllä päättäjäpuolella valmiita tekemään ratkaisuja.

Hakola: Teknisessä toimessakin on läksy opittu, ja sitä on nyt harjoiteltu Kauhavan koulukeskuksen yhteydessä. Siellä olemme ostaneet valvonnan ulkopuolelta, sellaiselta taholta, joka siihen ihan varmasti pystyy, ja voin sanoa, että vaikka se paljon maksaakin, se on ollut sen arvoinen. Vastaavalla periaatteella se tullaan tekemään tästä eteenpäinkin.

Voidaanko taata, että tästä ei tule uutta Nahkalan koulua, johon pumpattiin rahaa mutta joka laitettiin silti kiinni?

Hakola: Täältä on tutkittu ihan kaikki, mikä on tutkittavissa. Toki ihan pieniä tarkennuksia liikuntasalin katon ja muiden osalta vielä tehdään, mutta kaikki tämä tieto me viedään päätöksentekoon, jossa tehdään sitten ratkaisut lopullisesti. Virkamiespuolella me valmistellaan nämä asiat, ja päättäjäpuoli päättää.

Kuka kantaa vastuun koulun rakennusvirheistä?

Hakola: Viimeisimpään remonttiin liittyvistä puutteista ja virheistä, jotka on huomattu, olemme reklamoineet rakentajaa. Takuutarkastuksessa on sovittu, että hän tekee ne korjaukset. Hän on ilmoittanut tekevänsä ne tämän kuun loppuun mennessä. Hänen vastuunsa on oikeastaan siinä. Sitten, jos löydetään vielä myöhemmin jotain selkeitä rakennusvirheitä, niissä on kymmenen vuoden takuu.

Täytyykö isoa julkista remonttia tekemään valittavan urakoitsijan täyttää jonkin kriteerit, vai otettiinko halvin?

Hakola: En tiedä, miten tämä nimenomainen remontti meni, mutta me noudatetaan Terve talo ja Kuivaketju10-vaatimustasoja, ja samoin me noudatetaan puhtausluokissa kaikkein korkeinta tasoa. Jos urakoitsijalla ei ole näistä referenssikohteita, silloin ei Kauhavalle tartte tulla tekemään. Tämä vaatimustaso on nyt meillä viety hyvin korkealle johtuen niistä syistä, mitä olemme tässä oppineet: koska muuten tulee ongelmia.

Tehdäänkö myöskin tyhjillään olevalle puukoululle jotakin?

Sankelo: Puukoulua ei tulla enää ottamaan opetuskäyttöön. Sille mietitään kaupungin väen kanssa erilaisia muita käyttötarkoituksia. Ehkä sille löytyy jotakin historiallista tai muuta käyttöä. Tarkoitus on kyllä, että rakennus säilyy tässä miljöössä, mutta ei opetustilana.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.