Eväitä Järviseudun ja Lakeuden tulevaisuuteen

JULKINEN keskustelu Suomessa toitottaa väestön keskittymisen ja kaupungistumisen ihanuutta. Lisäpontta viestille maaseudun asumisen kurjuudesta antavat ilmastonmuutoksen nimissä esitetyt väitteet lihansyönnin verottamisesta ja yksityisautoilun estämisestä.

Itse en näihin ”yleisen mielipiteen” mantroihin usko. Kun asumistukia maksetaan jo kaksi miljardia Suomessa ja enemmän kuin maatalouden tuet, jotakin on pielessä. Maakunnissa olisi vapaita työpaikkoja ja ylistetyissä kasvukeskuksissa työttömyyttä. Asuntokantaa ja julkisia rakennuksia jää tyhjiksi maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa, ja kasvukeskuksissa joudutaan rakentamaan paljon uutta. Niin sanottu kaupungistuminen tuntuu aiheuttavan kuormitusta niin kansantalouteen kuin inhimillisiä ongelmiakin.

Tarvitaan suunnanmuutos. Suomessa tarvitaan uutta aluepolitiikkaa. Uusi aluepolitiikka lähtee erityisesti yritystoiminnan edellytysten kehittämisestä ja työpaikkojen luomisesta. Myös valtion työpaikkojen alueellistamista on jatkettava.

KOULUTUSPAIKKOJA on oltava tasaisesti joka puolella esimerkiksi koulutussopimusten ja oppisopimuksen avulla. Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus käydä ammattikoulu tai lukio kotoa käsin. Jami on tästä toiminnasta malliesimerkki. Pohjalaisten ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä. Kokkolan ja Seinäjoen yliopistokeskusten toimintaa on kehitettävä korvaamaan tiedeyliopiston puuttuminen. Vaasan yliopistosta on tultava koko laajan Lakeuden yliopisto.

Infrasta huolehtiminen on yksi uuden aluepolitiikan avaimista. Suomalaisten ratojen ja teiden rapistuminen on pysäytettävä ja uusia hankkeita käynnistettävä. Väylien korjaamisen ja rakentamisen rahoitus on uudistettava suuntaamalla autoilijoilta kerättävistä veroista ja maksuista enemmän rahaa teiden hoitoon ja hakemalla isoihin hankkeisiin yksityisiä sijoituksia.

Järviseutu sijaitsee Lakeuden keskellä kolmen maakunnan ja maakuntakeskuksen muodostamaa kolmiota. Kolmen pohjalaismaakunnan on kyettävä nykyistä parempaan yhteistyöhön. Seinäjoen ja Vaasan välisiä ristiriitoja on vähennettävä. Kullakin kolmella pohjalaismaakunnalla on omat erityispiirteensä, joiden pohjalta yhteistyö sujuu.

Seinäjoen ja muun Etelä-Pohjanmaan on pelattava paremmin yhteen – maakunta tarvitsee veturin mutta veturi matkustajansa. Pohjalaisia menestystarinoita syntyy myös pienempiin kuntiin, mistä Järviseudun kunnat ovat hyviä esimerkkejä.

Biotalous, kiertotalous ja uusiutuva energia tuovat työpaikkoja Lakeudelle. Maailmaa ei pelasteta pelkillä kielloilla ja eliitin sanelupolitiikalla. Uskon ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ensisijaisesti talouden, teknologian ja tieteen kehitykseen. Maatalous ja maaseutu eivät ole ilmastonmuutoksen syy ja ongelma, vaan osa ratkaisua: esimerkiksi nurmipellot sitovat hyvin hiiltä. Myös biokaasu on suuri mahdollisuus tuoda vaurautta maalle ja torjua ilmastonmuutosta.

Jaa juttu: