Satavuotias nuorisoseura löytää yhä talkoolaisia

Satavuotiaan Pirttisen nuorisoseuran puheenjohtaja Reijo Kalijärvi kertoo, että vaikka kylä onkin 1970-luvun jälkeen hiljentynyt, intoakin riittää yhä.

PIRTTISEN nuorisoseura perustettiin 17. joulukuuta 1916. Satavuotisjuhlaa juhlittiin tänä kesänä — pari vuotta myöhässä siksi, että seurantalon keittiöremontti haluttiin ensin saada etenemään.

Seura perustettiin alun perin kylän toisessa päässä, Tuhkasaaressa. Nykyisen rakennuksen kehikko siirrettiin Lappajärveltä nykyiselle paikalleen 1920-luvun alussa. Myöhemmin taloon on rakennettu lisäsiipi, ja sitä on madallettu vuonna 1968.

Seurasta tuli kylän kokoontumispaikka. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli Jaakko Pirttinen, ja sihteerinä toimi Sanni Pirttinen.

PUHEENJOHTAJA Reijo Kalijärvi on tutkinut seuran vanhoja pöytäkirjoja ja leikekirjaa.

Pöytäkirjoista käy esimerkiksi ilmi, että seuralla oli alkuvuosina jopa pieni yleinen kirjasto. Koulu perustettiin kylään vuonna 1925, ja 30-luvulla koulun ja seuran kirjastot yhdistyivät.

Koulu paloi vuonna 1962, ja osuuskauppakin jossain välissä. Osuuskauppa palasi yksityiskauppana, mutta sekin häipyi 80-luvulla.

1980-LUVULLA nuorisoseurantalosta tuli käytännössä kylätalo, koska nuorisoseurojen keskusliiton jäsenmaksuihin ei enää ollut varaa.

Kalijärvi kertoo, että vaikka kylä onkin hänen nuoruutensa, 1970-luvun, jälkeen hiljentynyt, intoakin riittää yhä. Postinumeron alueella asuu 140 henkeä. Hankkeita pyörittää kymmenkunta aktiivia, mutta muutkin tulevat avuksi isompiin töihin. Alueella on lisäksi toistakymmentä pk-yritystä, joilta saadaan työvoimaa ja aineellistakin apua.

–Aina on saatu väkeä kökkätöihin, kun on pyydetty, hän kiittää.

Kylän suurin yhteinen hanke on ollut Kalijärven kunnostus ja kosteikon teko viime vuosikymmenen lopulla. Pienempiä on lähes vuosittain. 2000-luvun alussa koottiin taulu Pirttisen kylien veteraaneista vuosilta 1918 ja 1939–45.

Viime vuonna kyläläiset hankkivat yhteisvoimin Pirttiseen kuituyhteyden.

–Yritykset olivat aiemmin vaikeuksissa surkean netin kanssa. Nyt kunnon netti on melkein joka talossa.

ITSE seurantalossa on talvisin viikoittaista toimintaa, mutta se on hiljentynyt vuosikymmenten aikana.

Esimerkiksi näytelmiä ei ole järjestetty sen jälkeen, kun näyttämö purettiin 70-luvulla. Säännöllisiä tanssejakaan ei enää ole. Oman kylän orkesterista, Humppakisälleistä (toiselta nimeltään Hanuritrio) kaksi on jo edesmenneitä. Naistentanssien kulta-aikaa oli 70-luku, jolloin niissä kävi parhaimmillaan 400 henkeä.

–Oltiin kuin sillit suolassa 100 neliön tilassa.

Elokuussa seurantaloon valmistuu uusi keittiö. Kalijärvi on tehnyt sen putkitöitä yksin, vähitellen omaan tahtiinsa. Keittiö tuo hänen mukaansa seuran väelle uutta tekemistä.

VUODESTA 1996 puheenjohtajana toiminut Kalijärvi on vähitellen siirtymässä sivuun.

–Tämä on ollut henkireikä, vaikka se ottaakin sairauteni vuoksi joskus lujille. Kyllä tänne on mukava tulla aina, vaikka se tietää jonkinmoista työtä.

Jatkaja voisi löytyä naisväestä.

–Ainakin 30 vuotta nuorempaa väkeä saisi tulla johtoon. Mutta haasteellista se tänä päivänä on. Markat talon ylläpitoon pitää hankkia kyliltä. Tähän keittiöremonttiinkin piti olla Aisaparin tuen lisäksi omaakin rahaa, kun kökällä ei pysty ihan kaikkea tekemään.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.