Juttu lyhyesti
Kansalaisaloite turpeen määrittelemisestä uusiutuvaksi luonnovaraksi on kerännyt jo reilut 42 000 allekirjoitusta. Mantela Heat Oy:n toimitusjohtaja Miika Mantela kertoo, että huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta turpeen käyttö on tärkeää. Turvetta Suomessa riittää: VTT:n ja Tilastokeskuksen laskelmissa energiakäyttöön hyödynnyttävissä olevan suoalan energia on 13 miljardia MWh.
Nimeä ”Turve on luokiteltava uusiutuvaksi luonnonvaraksi” kantavan kansalaisaloitteen on allekirjoittanut jo yli 42 000 henkilöä. Aloitteen sisältö on turpeen energiankäytön turvaaminen lailla ja sen määritteleminen uusiutuvaksi.
Kansalaisaloitteen mukaan kyse on kansantaloudesta ja energiaomavaraisuudesta. Alueemme vahvalla toimijalla, myös lakimuutosaloitteen keulakuvana toimivalla Mantela Heat Oy:n toimitusjohtajalla Miika Mantelalla on lyödä faktaa pöytään aloitetta taustoittaakseen.
–Tälle ”hulluudelle” on saatava loppu. Ei ole kysymys yksittäisten turveyrittäjien tai alalla suoraan tai välillisesti työllistyvien puolustamisesta. On kyse koko Suomea koskevasta asiasta. Turve on luokiteltava ja arvioitava uudelleen Suomessa uusiutumattomasta uusiutuvaksi luonnonvaraksi sen vuotuisen kasvun osalta.
Mantelan kehottaa huomioimaan maailmantilannetta.
–Huoltovarmuus ja omavaraisuus on retuperällä. Suomen kokonaisenergiasta 65 prosenttia on tuotua. Suomen huoltovarmuus on jo nyt vaakalaudalla, kun yli puolet kokonaisenergiasta tuodaan ulkomailta. Huoltovarmuus ei ole pelkkä taloudellinen kysymys. Turvetuotanto on erittäin keskeisessä roolissa energian- ja ruoantuotannossa sekä kasviviljelyssä. Myös kuiviketurvetta tarvitaan.
Mantelan mukaan kuivike- ja kasvuturpeen käyttö ei riitä turvaamaan elinvoimaisena nykyistä turvetuotantoa. Mikäli energiaturpeen käyttö edelleen jatkossakin rajautuu eikä energiaturvetta käytetä, tuotanto on kannattamatonta yrittäjille. Tuotantoalueelta on käytettävä kaikki turvekerrokset alueen tehokasta ennallistamista varten.
–Kukaan yrittäjä ei lähde tekemään uutta turvetuotantoaluetta pelkän kuivike- ja kasvuturpeen tuotantoa varten, tietää Mantela.
Turvealueen lupaprosessi on hidas, keskimäärin neljä vuotta kestävä, raskas ja kallis prosessi, josta yrittäjä on kustannusvastuissa. Nykyisillä ehdoilla se ei kannata.
Turvetuotantoon soveltuvista soista vain 0,6 prosenttia on käytössä
Mantela viittaa lakialoitteen perusteluissa muun muassa vuoteen 2000, jolloin silloisen Lipposen hallituksen suuressa valiokunnassa äänestettiin turpeen uusiutuvuuden ja uusiutumattomuuden puolesta. Äänet menivät tasan 12–12. Päätös ratkaistiin arvalla. Arpajaisten tuloksena Suomessa turve määritellään uusiutumattomaksi, fossiiliseksi raaka-aineeksi, Ruotsi määrittelee taas hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi. EU:hun kuuluvassa Ruotsissa päätös on tehty perustuen luonnontieteeseen. Suomessa asiasta vedettiin pitkää tikkua.
Suojeltujen soiden määrä Suomessa on 20-kertainen turvetuotannossa oleviin. Turvetuotantoon soveltuvista soista vain 0,6 prosenttia on turvetuotannossa. Suomessa suojeltujen soiden pinta-ala on sama, kuin Tanskan pinta-ala: 4,15 miljoonaa hehtaaria.
Turvepääoma kasvaa vuosittain seitsemänkertaisesti verrattuna nykykäyttöön. VTT:n ja Tilastokeskuksen laskelmissa energiakäyttöön hyödynnyttävissä olevan suoalan energia on 13 miljardia MWh. Kivihiilen satamahinnan mukaan hinnoiteltuna turvevarojemme arvo olisi 130 miljardia euroa. Pörssisähkön hinnalla turvevarallisuutemme olisi 390 miljardia euroa. Maaperässämme riittää turve-energiaa suojelemattomilla alueilla 40 miljoonan megawatin käyttömäärällä yli 300 vuodeksi.
EU:n energiaverodirektiivin mukaan jäsenmaat saavat itse päättää turpeen verotuksesta ja tukemisesta. Suomessa turvetta verotetaan puhtaasti kansallisella päätöksellä.
Mantela kertoo olevansa tietoinen turpeenpolton päästöihin liittyvästä, virheellisestä informaatiosta.
–Turpeen polton CO2- eli hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin puunpoltossa. Tästä löytyvät Helenin ja GTK:n raportit. Lisäksi turpeessa on tuplasti lämpöarvoa puun polttoon verrattuna. Aivan olennaista on huomioida, että turve säilyy vuosia hyvin varastoituna aumassa, verrattuna puuhun, joka lahoaa.
Mantela viittaa vuosien takaiseen VTT:n vetämään Ultra Clean Gas- tutkimushankkeeseen, johon osallistuivat Vapon lisäksi Tekes, suuret metsäyhtiöt ja Neste Oil. Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää biomassojen käyttöä liikennepolttoaineiden tuotannossa.
–Turpeesta voisimme saada kaikki Suomen liikennepolttoaineet eli voisimme olla omavaraisia bensiinin ja dieselin suhteen. Tämän lausunnon takana seisoo valtioenemmistöisen Vapo Oy:n kehitysjohtaja Kari Mutka.
Kun lisäksi huomioimme turvekoneiden valmistuksen teollisen tuotannon ja turpeennoston työllistävät vaikutukset, ovat ne kohtuuttomat suuret romutettavaksi.
–On korkea ja viimeinen hetki tehdä muutoksia, Mantela vetoaa.
Regina Ketomäki
