Juttu lyhyesti
Evijärvellä 15. huhtikuuta järjestetyssä Ähtävänjoen tupaillassa pureuduttiin vesistöalueen tilaan ja metsätalouden rooliin vesiensuojelussa. UPM Metsä, Metsäkeskus ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry (PVY) jakoivat metsänomistajille tietoa vastuullisesta metsänhoidosta ja vesiluonnon turvaamisesta. Metsäkeskuksen mukaan suurin kuormitus syntyy ojitetuilla suometsillä ojitusten kunnostuksesta ja maanmuokkauksesta. Ratkaisuna on laadukas suunnittelu ja uudenlaiset uudistusratkaisut.
Ähtävänjoen ympäristön metsänomistajille suunnatussa tupaillassa Evijärvellä 15. huhtikuuta kuultiin UPM Metsän, Metsäkeskuksen sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n kuulumisia aiheen tiimoilta. Metsänomistajille tietoa välitti UPM Metsän Miika Laihonen etäyhteyden välityksellä kertoen yhtiön vastuullisuustyöstä sekä vesiluonnon turvaamisesta ja ennallistamisesta. Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta kertoi, miten metsänomistaja voi omassa metsässä omalla toiminnallaan edistää vesistöjen hyvinvointia. Viitasaaren mukaan parasta vesien suojelua on kuormituksen syntymisen välttäminen sekä laadukas suunnittelu.
–Valtaosa kuormituksesta tulee siitä, että metsät on joskus ojitettu. Vesistövaikutuksia syntyy etenkin ojien kunnostamisesta ja maanmuokkauksesta. Laadukkaalla ja vastuullisella metsänhoidon suunnittelulla voidaan vähentää ilmasto- ja vesistökuormitusta, parantaa kannattavuutta sekä yhteensovittaa eri toimenpiteiden vaikutuksia. Tulevaisuuden vesiensuojelussa korostuvat varttuneiden suometsien uudistamisratkaisut.
Suunnittelun avuksi Viitasaari vinkkaa metkatukea ja metsään.fi -sivuston asiointipalvelua.
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n (PVY) toiminnanjohtaja Heli Jutila päätti illan kertoen Ähtävänjoen ekologisesta tilasta ja kunnostustoimista. PVY koordinoi Ähtävän-, Kruunupyyn- ja Purmojoen yhteistarkkailua, johon osallistuu kymmenen kunnallista jätevedenpuhdistamoa, kaksi teollisuuslaitosta, kuusi turvetuottajaa, Pietarsaaren vesi ja Millespakka Oy.
–Yhteistarkkailussa vesinäytteitä kerätään 3–4 kertaa vuodessa yhteensä 41 havaintopaikalta, joista kolme sijaitsee järvissä ja loput 38 joissa. Yläjuoksulla latvavedet ovat hyvässä kunnossa. Ekologiselta tilaluokittelulta välttäviä ovat Kurejoki, Purmojoki ja Purmonjärvi. Tyydyttäviä ovat Välijoki, Kruunupyyjoki, Ähtävänjoen ala- ja yläosa sekä Lappajärvi, Evijärvi ja Alajärvi. Kuninkaanjoki ja Vimpelinjoki ovat ekologiselta luokaltaan hyviä.
Jutilan mukaan kaikissa tarkkailluissa vesissä kemiallinen tila oli hyvää huonompi. Tarkkailtavien vesistöjen kokonaiskuormituksesta suurimman osan muodostaa maa- ja metsätalousalueilta peräisin oleva hajakuormitus.
–Kokonaisfosforikuormituksesta noin 54 prosenttia on maataloudesta ja noin 10 prosenttia metsätaloudesta. Kokonaistyppikuormituksesta maatalouden osuus on noin 47 ja metsien 7 prosenttia. Pelloilta tulevan luonnonhuuhtouman osuus fosforikuormituksesta on 4 ja typpikuormituksesta 5 prosenttia, ja metsistä tulevan luonnonhuuhtouman osuus fosforin osalta 21 prosenttia ja typen osalta 29 prosenttia.
PVY on edistänyt maa- ja metsätalouden vesiensuojelua kosteikkojen ja suunnittelun kautta. Kalojen ja muiden eliöiden vapaata nousua Ähtävänjoen valuma-alueella on pyritty edistämään Luonnonmukainen kalatie Ähtävänjoelle ja Ähtävänjoen kalat ja helmet -hankkeissa.
–Tavoitteena on, että eliöille saadaan vapaa liikkuvuus. Nyt joen voimalaitokset ovat esteenä.
