Aisaparin Kestävien yhteisöjen purot -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa 17. helmikuuta Alajärven Luoma-ahon kylätalolla keskusteltiin vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Luoma-ahon kyläläisiä huoletti erityisesti kantatien 68 varressa leviävä komealupiini.
–Hankkeen tämän vuoden teemana on vieraslajit, ja tämän tilaisuuden tarkoituksena on miettiä yhdessä minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä kylillä voitaisiin tehdä. Vieraslajeja vastaan kukaan ei pärjää yksin, mutta yhdessä voidaan saada tuloksia aikaan, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marko Ämmälä.
Ämmälän mukaan maaseudulla haasteena on vieraslajien laaja levinneisyys ja torjunnan pirstaleisuus, mutta hyviä esimerkkejä torjuntatyöstä löytyy paljon.
–Yksi piha tai ojanpätkä hoidettuna ei vielä riitä, jos vieressä ongelma jatkuu. Torjunta vaatii pitkäjänteisyyttä, oikeaa ajoitusta ja ennen kaikkea yhteistyötä. Kyläyhteisöjen yhteiset talkoot ja tiedon jakaminen kyläläisten kesken ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi.
Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskuksen Johanna Nymark ja Markus Seppälä (etänä) kertoivat meneillään olevasta INSPIRE-hankkeesta, missä tehdään luontoa ennallistavaa ja aktivoivaa vieraslajien hallintaa. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on pysäyttää haitallisten vieraslajien leviäminen. INSPIRE on Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen koordinoima ja EU:n Interreg Aurora -ohjelman osarahoittama hanke.
–Hankkeessa pyritään tuomaan puutarha-ala mukaan vieraslajitorjuntaan, luoda viranomaisille ja kunnille ennallistamisstrategioita kustannustehokkaaseen torjuntaan, sekä aktivoida ja sitouttaa alueellisia ja paikallisia toimijoita vieraslajien hallintaan, Nymark kertoo.
Torjuntatyö yhteinen asia
Yleisessä keskustelussa pohdittiin mikä on Luoma-ahon kylän tarve ja tahtotila komealupiinin torjunnassa, miten vieraslajien kartoitusta voitaisiin tehdä, sekä erilaisia rahoitusvaihtoehtoja kartoituksen tekemiseen ja torjuntaan.
Alajärven kaupungin kuntatekniikan päällikkö Juuso Pikkukangas kertoi, että kaupunki niittää asemakaavaan kuuluvat tienvierukset, ja elinvoimakeskus valtateiden tienpientareet 2–3 kertaa kesässä.
–Meillä on hoitovastuu ja vieraslajeja poistetaan koneellisesti. Mobiilipeliäkin on harkittu, mutta toistaiseksi sitä ei ole hankittu. Mobiilipeli tietysti osallistasi asiaan kuntalaisia, mutta tällä hetkellä kuitenkin palkkaamme kausitöihin muun muassa raivaajan, jonka tehtävänä on pitää koneniittojen ulottumattomissa olevat alueet kunnossa, ja samalla poistuu niiltä alueilta vieraslajeja.
Pikkukangas toteaa saman mitä Ämmälä ja kyläläiset: torjuntatyössä ei riitä niitto omalta alueelta, vaan yhteistyötä pitäisi tehdä maanomistajien ja naapurikuntien kanssa.
Lopuksi Nymark ja Seppälä esittelivät Iso-Britannian toimintamallin avulla, miten Luoma-ahon kylä voisi asiassa edetä.
–Ensimmäisenä on hyvä tunnistaa keitä tarvitaan mukaan projektiin ja suunnitella tavoitteet. Onko tavoitteena hävittää kaikki lupiinit vai estää sen leviäminen? Tämän jälkeen mietitään konkreettisia tekoja ja rahoituksen hankkimista. Viestintä on tärkeää, että saadaan laajempi verkosto mukaan yhteiseen hankkeeseen.
Alajärven kaupunki mukana mahdollisissa talkoissa
Luoma-ahon kyläyhdistyksellä on kiinnostusta yhteisiin talkoisiin, varsinkin 68 tien osalta.
–68-tie on ongelma. Yksin me emme tätä pysty hoitamaan, mutta kyläyhdistys voi esimerkiksi hallinnoida hanketta, jos saadaan rahoitusta Leaderilta ja tukea kaupungilta. Pidetään oma kylä kauniina, toteaa Hilkka Luoma-aho.
–Jos talkoot järjestetään, olemme kaupungin osalta ilman muuta mukana. Toimitamme esimerkiksi jätelavan ja koneita. Se on kummankin etu, Pikkukangas lupaa.
–Olisi hyvä, jos olisi joku yhteinen foorumi, jossa kaikki olisi samalla puolella lupiinia vastaan. Joku tapa, jolla saadaan yhdistettyä kyläyhteisöt ja paikalliset toimijat, jotka haluavat asian eteen tehdä jotain, sekä tienvarsien niittotyön hoitava alueellinen urakoitsija. Naapurikunnilla on samoja haasteita, joten yhteistyötä voisi miettiä isompana alueellisena hankkeena, Markus Seppälä miettii.
