Vierailu Lappajärven nuortentila Hengiksellä saattaa olla muistoja herättävä kokemus kaikille rippikoulun käyneille aikuisille ja entisille seurakuntanuorille. Kaiuttimissa soi Juha Tapio, pöydillä pelaamista odottavat Uno-pelikortit ja tarjolla on kahvia, teetä sekä pikkupurtavaa. Tilassa on biljardi- ja pingispöytä, soittimia sekä kioski herkkusuille. Ihmiset otetaan vastaan lämpimästi tervehtien ja jokaiselle löytyy istumapaikka mukavilta sohvilta.
4. helmikuuta järjestettyyn Hengiksen avoimeen Uusia tuulia -kehittämisiltaan on saapunut eri-ikäisiä nuoria ja aikuisia. Nostalgisesta tunnelmasta huolimatta illan edetessä käy selväksi, ettei seurakunnan toiminta ole jämähtänyt menneisyyteen, vaan uusia ideoita sen kehittämiseksi otetaan ilolla vastaan. Toimintaa halutaan kehittää nimenomaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa ja osallistumista sen toteutukseen kannustetaan. Paikalla seurakuntalaisten kanssa ideoimassa ovat Lappajärven alueen kappalainen Jenny Kärki sekä nuorisotyönohjaaja Jani Heinineva. He esittelevät Lappajärven alueen uudet toimintamuodot Hengiksellä: Hengähdys – avoin oloilta aikuisille, joka lupailee rentoa meininkiä ja juttelua kahvikupin äärellä sekä Ilta – kaiken ikäisille suunnattu matalan kynnyksen tilaisuus, jossa yhdessäoloa, rippikoulusta tuttuja veisuja, hartaus sekä lopuksi iltapala. Tänne ovat tervetulleita myös lapset.
Heininevan mukaan toimiva seurakunta sisältää niin hengellisyyttä, yhteisöllisyyttä kuin myös uusien ihmisten tavoittamista. Kaikkia kolmea tekijää tarvitaan, vaikkakin eri toimintamuodoissa saatetaan painottaa eri asioita. Erityisesti nuoret ovat kunnostautuneet ystävien kutsumisessa mukaan seurakunnan toimintaan.
–Mitä pienet edellä, sitä isot perässä. Seurakunta on yhteisö, joka huolehtii toisista. Tänne Hengikselle voi kutsua niitäkin, joita kirkko pelottaa. Kerätään tänne kaikenlaiset ihmiset, toteaa Heinineva ja esittelee nuortentilan seinälle ripustettua taulua, jossa lukee ”Usko tai älä, mutta tule!”.
Iltaan kuuluu ideointia ja keskustelua pienryhmissä seurakunnan toiminnasta. Kehuja annetaan Hengikselle, sen työntekijöille sekä nuorisotoiminnan aktiivisuudelle – ideat eivät jää pelkästään ajatuksen tasolle. Seurakunnalle toivotaan isompia toimitiloja, lisää tapahtumia lähistölle sekä parempaa tiedottamista. Myös perhekirkon ajankohdasta keskustellaan.
Seurakuntalaiset voivat itse olla kehittämässä toimintaa osallistumalla aktiivisesti tapahtumiin, kutsumalla tuttavia mukaan, auttamalla käytännön järjestelyissä sekä kyyditsemällä omia lapsia ja nuoria tapahtumiin. Nuoria toimintaan houkuttelevat nuortenillat, joissa näkee kavereita, lauletaan ja syödään. Aikuisia kiinnostavat eniten musiikki-, luonto- ja perhetapahtumat.
Heininevan mielestä nuorille täytyy ojentaa konkreettisesti ”avaimet käteen”, antaa heille vastuuta ja mahdollisuus tehdä itse, työntekijöiden ohjatessa ja auttaessa.
Virallisen osuuden päättyessä kenelläkään ei ole kiire kotiin, vaan paikalle jää vielä nuoria pelaamaan ja viettämään aikaa yhdessä.
Marleena Lillstrang
