Juoru-sanan alkuperä on hämärän peitossa, mutta kielitieteessä se on ekspressiivinen sana, joka ilmaisee tunteita, asenteita tai vivahteita pelkän tiedon välittämisen sijaan. Ne ovat usein kuvailevia ja voimakkaita. Monesti juoruilu koetaan kielteiseksi ilmiöksi.
Jonkun selvityksen mukaan jokainen juoruilee päivässä muutaman minuutin. ”Juoruilu kertoo, että ollaan kiinnostuneita asioista – Se voi myös toimia tarpeellisena tuulettamisena” -kertoo psykologi Pirkko Lahti.
Alun perin sana viittaa perättömään tai ilkeämieliseen huhuun. Vaikka juoruilulla on usein huono maine, se on tutkijoiden mukaan ihmissuhteiden ”liimaa”. Juoruilu on todettu lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Juorujen avulla voidaan määritellä, mikä on hyväksyttävää. Ne voivat myös auttaa meitä oppimaan toisten virheistä. Hyvä juoru on hyväntahtoinen ja antaa hyödyllistä tietoa ilman tarkoituksellista vahingoittamista. Osa juoruista voi olla puolueetonta tiedonvaihtoa.
Työpaikoilla juoruilu on merkki tiedonkulun sakkaamisesta, mutta se voidaan kääntää positiiviseksi: läpinäkyvyys on lääke. Juoruilu on pohtimista: mietitään askarruttavia asioita.
Lasse Pippola
