Tunnista nettihuijaus –etäluento järjestettiin tiistaina 20. tammikuuta 2026 ja se välitettiin kokoontumispaikkoihin ympäri Etelä-Pohjanmaata, muun muassa Vimpelin muistikahvilaan. Luennon piti Huijausinfoa selkeällä kielellä -hankkeen projektikoordinaattori ja Kuluttajaliiton kouluttaja Jaana Savolainen. Yhteensä aiheen äärelle oli kokoontunut reilut 160 korvaparia ympäri Etelä-Pohjanmaata. Tälläkin hetkellä ajankohtaisessa asiassa tieto on parasta ennaltaehkäisyä ja juuri sitä luennolla tarjoiltiin.
Jaana Savolainen on aloittanut huijausteeman ensimmäisen hankkeen parissa 2019.
–Kun aloitin, olivat suomalaiset edellisvuoden tilaston mukaan menettäneet huijareille vähän yli 18 miljoonaa euroa. Poliisin tekemän tilaston mukaan vuonna 2024 verkkorikollisille menetettiin 84 miljoonaa euroa. Viime vuoden tilastoa ei ole vielä julkistettu. Olen seurannut erilaisia huijauksia ja niiden kehitystä. Niissä tavoitellaan vain taloudellista hyötyä, Savolainen tiivistää.
Tekstiviestihuijauksissa löytyy erilaisia variaatioita saapuneista paketeista ja puuttuvista maksuista, joista linkki johtaa tietojenkalastelusivulle. Linkkiä klikkaamalla voi menettää rahaa ja maksukorttinsa tiedot.
–Mikäli hoputetaan uhkaavaan sävyyn, on viimeinen muistutus, viestissä kirjotusvirheitä, outo linkki tai osoite, niin poista viesti.
Ainakin Suomi.fi:n, Kanta-palvelun ja verottajan nimissä tullut huijausviestejä. Kanta-palvelun viestissä uhkaillaan oikeusministeriön ja ulosottoviranomaisen toimilla. Liikkeellä ollut myös työeläketeemainen huijauskampanja, kopioitu sivu näyttää Eläketurvakeskuksen sivulta. Teksti ”Eläkkeesi maksu on tauolla puutteellisten tietojen vuoksi” saa vastaanottajan hätääntymään, korjaa tiedot-painike vie kalastelusivulle, joka varastaa tunnukset.
Myös lähettäjän nimen kanssa saa olla tarkkana, viestien lähettäjien nimet ja linkit voivat olla muunnoksia luotettavan tahon nimestä, esimerkiksi Terveystalo voi olla Terveytalo tai Tervytalo, joka kiireessä luettuna menee täydestä. Myös nettisivujen osoitteiden hämäävät sanat tai väärä pääte, esimerkiksi oma.vero-suomi.com tai suomi-traficom.fi. Tekstiviestein on lähetetty kalasteluviestejä myös S-pankin nimissä ja kerrotaan vastaanottajan tilin olevan jäädytetty ja vaaditaan toimenpiteitä. Huijari ei tiedä pankkiasi, mutta lähetettyään massaviestin kymmenille- jopa sadoilletuhansille vastaanottajille, saa ehkä jonkun tarttumaan koukkuun ja kirjautumaan tunnuksillaan kalastelusivulle.
–Pankki, poliisi tai muu viranomainen ei lähetä viestejä, joissa pyydetään klikkaamaan linkkiä. Verkkopankkiin on turvallista kirjautua mobiilisovelluksella, kirjoittamalla osoite itse selaimen osoiteriville tai käyttämällä suosikkeihin tallentamaasi kirjainmerkkiä. Mainoksen, sähköpostin tai tekstiviestillä tulleen linkin kautta ei kannata kirjautua.
Savolainen kehottaa vaihtamaan tunnuksia, pin-koodeja ja salasanoja muutaman kuukauden välein eikä käyttää kaikissa verkkopalveluksissa ja sovelluksissa samaa salasanaa.
–Huijari kalastelee pankkitunnuksia, henkilötietoja, henkilötunnuksia sekä sivustojen ja sovellusten salasanoja. Pyrkimyksenä saada taloudellista hyötyä itselleen. Muita esimerkkejä verkkorikollisten huijaustavoista ovat valeverkkokaupat, sijoitushuijaukset, huijaussoitot ja romanssihuijaukset. Netissä toimiminen on turvallista, kun muistaa peruspelisäännöt. Oman tiedon kartuttaminen turvallisesta nettiasioinnista ja medialukutaidon kehittäminen on parasta huijausten ennaltaehkäisyä, täsmentää Savolainen.
Mainosten kautta kirjautumista ei suositella. Valeverkkokaupoissa voi olla kömpelökielinen suomen ja vieraskielisten sanojen yhdistelmä, uskomattoman hyvä ja ainutlaatuinen tarjous, painostetaan tilaamaan kiireellä eli vain muutama kappale jäljellä, kuvituksena tekoälyllä tehtyjä kuvia. Tuotteiden valikoima saattaa olla epäilyttävän laaja, naistenvaatteista painepesureihin ja koiranruokaan.
–Kannattaa tarkistaa, löytyykö kaupasta tietoa ja käyttäjäkokemuksia muualta netistä. Verkko-ostoksista luottokortilla maksaminen turvaa rahasi, jos myyjä menee konkurssiin tai verkkokauppa ei koskaan lähetä tilausta. Lasku antaa maksuaikaa ja turvaa. Et maksa tuotteesta ennen kuin olet sen saanut.
Saatat saada puhelun sijoitushuijarilta, joka tarjoaa huipputuottoa pienellä panoksella. Tai soittaja esiintyy valeviranomaisena tai pankkitoimihenkilönä kysellen henkilötietoja ja pankkitunnuksia. Lainaa tarjoavien yritysten työntekijänä soittaja saattaa väittää, että vastaajan nimissä on otettu lainaa. Häirikkösoitoilla eli ”häläreillä” yritetään saada puhelun vastaanottaja soittamaan takaisin. Automaattisoittoa testaa robotti, ja jos numeroon vastataan, sen jälkeen soittaa ihminen.
–On tärkeä muistaa, että rehellinen taho ei soita yllättäen kysellen kiinnostustasi sijoittaa rahaa tai tiedustele pankki- ja henkilötunnuksia. Eivätkä pankit pyydä siirtämään rahoja mihinkään turvatilille, Savolainen muistuttaa.
Romanssihuijauksessa lähestytään somessa tai deittisivustolla kehuen, on tekoälyllä luotu kuva ja keksitty nimi, tavoitteena saada rahaa, lahjoja tai henkilökohtaisia tietoja. Luottamuksen saatuaan huijari esittää erilaisia tekosyitä rahantarpeelle, kuten sairaudet tai matkat. Facebookissa täysin vieraan ihmisen kaveripyyntöön ei kannata suostua.
–Tästä romanssihuijauksesta voisi pitää kokonaisen luennon, se on monisyinen huijaustapa, Savolainen huokaa.
Anu Rinne
Kiertävä sohvakauppias vei rahat
Aina huijaukseen ei tarvita tietokonetta. Paikkakunnan nuorisoseuralla oli mainoksen mukaan lokakuisena torstaina sohvanäyttely. Menin paikalle, sillä mekanismisohvamme veteli viimeisiään. Löytyi mukava sohva, josta tehtiin kaupat. Myyjä kertoi toimitusajan olevan 3–4 viikkoa. Minä hölmö maksoin laskulla pankkiin – ja huijari epäilemättä hieroskeli käsiään tyytyväisenä myhäillen, kun esitin kuitin maksusta. Ei kuulunut sohvaa, tiedusteluviestiin vastattiin kuorma-auton olevan rikki ja myyjä ilmoittaa, kun on saatu kuntoon. Mieleen hiipi pieni epäilys ja katselin netistä firman tietoja. Kun yritykseen liittyvissä arvosteluissa mainittiin samainen selitys jo kesäkuulta, alkoi totuus valjeta itsellenikin.
Nyt on mennyt nelisen kuukautta tilauksesta, vertaistukea olen netistä löytänyt, sillä tämä sohvakauppias on ympäri maan kerännyt monelta muultakin sohvannälkäiseltä rahat, eikä hänellä ole ollut pienintä aikomustakaan mitään toimittaa. Harmikseni maksoin ostoksen pankkisiirrolla, eikä mikään taho sitä summaa palauta. Tein ilmoituksen pankkiin sekä rikosilmoituksen poliisille, johon poliisi vastasi, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta! Mikä se sitten on, jos tarkoituksella pettää toista?
Eräs sohvan ostanut oli käynyt firman osoitteessa, lähettänyt myyjälle kuvan pihassa seisovasta kuljetusautosta ja tarjoutunut itse hakemaan sohvan, mikä ei todellakaan sopinut. Syynä muka, että sohvat valmistettiin toisella paikkakunnalla. Yrittäjä siis kiemurteli jo kuin mato koukussa. Sen verran sinnikkäämpi oli tämä sohvan ostaja, että oli soittanut sohvan valmistajalle, mutta ei ollut saanut kunnon vastausta, onko kyseinen yrittäjä sieltä tuotteita tilannut. Todennut vaan, että rahtikirjasta sen näkisi, mutta papereita ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut.
Eli rikoskopla jatkaa kulkuaan ja huijaa hyväuskoisia ihmisiä. Poliisi ei puutu toimintaan eivätkä tyypit puhu toisiaan vastaan. Mennyt on usko kiertäviin kauppiaisiin.
Nimimerkki Sohvaton sohvaperuna
