Palvelutalo Hemilänrannassa Vimpelissä viimeistellään aamuraporttia. Yhdellä asukkaista on edessään hammaslääkärikäynti. Palaverissa päätetään, että sairaanhoitajaopiskelija Kia Tuomela lähtee mukaan saattajaksi.
Aamuvuorossa on arkisin kolme hoitajaa, joista yksi vastaa keittiöstä. Hemilänrannassa kaikki ruoka valmistetaan itse. Ruoasta on tullut tärkeä osa yhteisöllisyyttä.
–Asukkaat käyvät usein katsomassa, mitä on tekeillä, ja sen ympärillä käydään paljon mielenkiintoisia keskusteluja. Ruoka on monipuolista kotiruokaa, ja siinä on otettu huomioon esimerkiksi ikääntyneen lisääntynyt proteiinin tarve, erityisruokavaliot, ynnä muut yksilölliset tarpeet, kertoo vastaava hoitaja Johanna Kleemola.
–Ruuanlaittoon liittyvät tuoksut, muistot ja jutustelu tuntuvat herättävän ruokahalua, mikä on ikääntyvillä tärkeä asia.
Keittiövuorossa on tänään lähihoitaja Kristiina Hilli. Lounaan valmistelun hän aloittaa heti aamuraportin jälkeen.
–Tulin tänne työharjoitteluun äidin suosituksesta ja viihdyin hyvin. Valmistuin viisi vuotta sitten ja siitä asti olen ollut täällä töissä, hän sanoo.
Kristiinan äiti Tuija Hilli valmistui lähihoitajaksi 11 vuotta sitten, ja on siitä saakka työskennellyt Hemilänrannassa.
–Ihan hyvin on tyttären kanssa pärjätty samalla työmaalla. Vanhuksille vitsaillaan, että koittakaa kestää, taas on äiti ja tyttö samassa vuorossa, kertoo Tuija nauraen.
Yhteisöllistä asumista
13-paikkainen Hemilänranta tarjoaa yhteisöllistä, mutta yksilöllistä asumista. Yhdistyspohjainen yksikkö on ollut toiminnassa jo yli 20 vuotta. Hoitajien vaihtuvuus on vähäistä, ja kodinomainen ympäristö on monelle asukkaalle ja omaiselle tärkeä arvo.
–Uuden asukkaan muuttaessa kartoittamme tärkeitä, omaan arkeen kuuluvia juttuja, ja esimerkiksi lempiruokia. Päivärytmistä tietysti pidämme huolta, mutta jos joku haluaa viikonloppuna nukkua pidempään – tai heräillä rauhassa ja nauttia aamupalan omassa huoneessaan, se on täysin mahdollista, Kleemola sanoo.
–Omaisilta tulee paljon myönteistä palautetta. Moni on pitkään potenut huolta läheisestä, ennen kuin paikka myönnetään. Ikääntyneen omaisen muutto palvelukotiin on myös omaisille helpompi, kun he näkevät, kuinka helposti tänne kotiudutaan. Uusi asukas otetaan aina innolla yhteisöön mukaan. Moni saattaakin olla entuudestaan tuttuja toisilleen ja usein kuulumisten vaihto alkaa saman tien, jatkaa Kleemola.
Hemilänrannassa yhteisöllinen toiminta sisältää sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa (SKET). Viikko-ohjelmaan kuuluu muun muassa lehtien lukua, kuva-arvoituksia, bingoa ja pelailua. Noin kerran kuukaudessa yksikössä vierailee SPR:n lauluryhmä, ja myös vapaaehtoisten käynnit ovat asukkaille odotettuja hetkiä.
–Bingo on meillä oikein kestosuosikki. Palkinnot eivät ole isoja, mutta pieniinkin on oltu oikein tyytyväisiä, naurahtaa Kleemola.
Hoitaja on meillä paikalla päivittäin aamu seitsemästä ilta kymmeneen. Siistijä on paikalla maanantaista torstaihin, vastaten siivouksesta ja pyykinpesusta. Yksikköön ohjaudutaan asiakasohjausyksikkö Alviinan kautta, ja tällä hetkellä asukkaita on yhdeksän, kertoo Kleemola.
–Kotona Lappajärvellä ei enää oikein onnistunut ruuanlaitto eikä kaupassa käynti, ja kaatumisiakin tuli. Täällä saa valmiin ruuan, pyykit pestään ja aina löytyy seuraa. Aika kuluu hyvin yhteisten tekemisten ja omien harrastusten parissa. Nyt elämä on oikein miellyttävää, Kopra sanoo.
”Minkään jatkuvuudesta ei voi olla varma”
Hyvinvointialueen säästöt näkyvät. Ostetuissa palveluissa säästetään, eikä asukkaita aina ohjaudu yksikköön, vaikka vapaita huoneita löytyy. Kaksi huoneistoa on tällä hetkellä vapaana, niistä toinen on ollut tyhjillään kesäkuusta lähtien.
–Hyvinvointialue on siirtänyt painopistettä yhteisölliseen asumiseen ja kilpailuttanut palvelun sekä varannut asukaspaikkoja yksityisiltä toimijoilta. Talouden näkökulmasta tilanne on kuitenkin ongelmallinen, jos asiakasvaihdot venyvät ja paikkoja jää tyhjilleen, vaikka palvelun tarvitsijoita olisi edelleen kotona kotihoidon piirissä. He pärjäävät kotona enää vaivoin ja kokevat yksinäisyyttä, mutta eivät vielä täytä ympärivuorokautisen hoidon kriteerejä. Yhteisöllinen asuminen olisi heille sopiva ratkaisu. Vielä muutama vuosi sitten Hemilänrantaan oli jonoa, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Ville Ala-aho.
–Mielestäni Hemilänrannan tapa tuottaa yhteisöllistä asumista on hyvä esimerkki. Se tarjoaa turvallisen ja toimivan ympäristön niille, jotka eivät enää pärjää yksin kotona, mutta eivät tarvitse ympärivuorokautista hoitoa.
Kleemola ja Ala-aho kertovat, että tulevaisuus huolettaa, kun minkään jatkuvuudesta ei voi olla varma.
–Täysin vastaavaa yhdistyspohjaista asumisyksikköä Järvi-Pohjanmaan alueella ei kuitenkaan tietääkseni ole, sanoo Kleemola.
Lisää ikääntyneiden palveluista:
