Maatalousnäyttelyitä alettiin järjestää Vaasan läänissä 1860-luvulta lähtien; kolme kertaa Lapualla ja kaksi kertaa Alajärvellä, viimeisimmät 1948 ja 1952. Eräs nainen Vimpelistä muisteli, että myös Lehtimäellä olisi ollut maatalousnäyttely. Väkeä kävi näyttelyissä varsin paljon vielä 1980-luvullakin.1990-luvulla ne keskitettiin; Suomessa on järjestetty 1990-luvulta alkaen enää vain yksi vuosittainen valtakunnallinen maatalousnäyttely, Farmari-maatalousnäyttelyn nimellä. Joillekin puimurin näkeminen oli koko reissun kokokohta, tultiinpa sitä Opelilla tai Ladalla läheltä tai kaukaa.
Vimpelissä näyttely pidettiin 30.7.-1.8.76. 1975 järviseutulaisia oli maatalousvaltaisissa kunnissamme noin 28 300. Tilastokeskuksen mukaan Vimpelin 3 601 asukkaasta elantonsa sai alkuelinkeinosta joka kolmas, Lappajärvellä yli 40 prosenttia. Maatalousnäyttelyn esitteessä sanottiin muun muassa, että ”Järviseutu on merkittävää ja yhä kehittyvää perunanviljelysaluetta.” Järviseudulla oli tuohon aikaan puimureita yli 330, traktoreita yli 2500.
Näyttelyssä olivat esillä eri osastoissa koneet, kotieläimet, käsityöt ja puutarha. Tapahtumaa luokiteltiin pieneksi maatalousnäyttelyksi, 22 hehtaarin alueella, molemmin puolin 68-tietä peltoalueella, vajaa 50 metriä liikenneympyrästä Alajärven suuntaan.
–Etelä-Pohjanmaan Järviseudulle maatalousnäyttely järjestettiin Vimpelissä, siksi, että katsottiin olevan maaseutupaikan, ei kaupungin vuoro.
Avauspuheen piti perholainen maatalousministeri, agrologi Heimo Linna. Maatalousnäyttelyssä oli oheistoimintaa: Onni Suurosen, surmanajajan ja surmanajotynnyrin muistan, ja puolustusvoimien tykinpiippua sai kokeilla veivata.
Sää suosi vierailijoita: oli todella kuuma päivä ja oli kova ukkoskuurokin lauantaina.
–Väkeä oli yli 50 000 kolmen päivän aikana, sanoo agrologi Aulis Vinkka, joka toimi tapahtuman yhtenä priimusmoottorina.
–Maatalouskoneita oli kattavasti. Näyttelyssä oli paalainkoneita ja perunnannostokoneita, toteaa Itäkylästä kotoisin oleva Vinkka.
Paalaus oli tullut 1970-luvun puolivälissä maatalouteemme.
–Pyöröpaalaimia ei ollut, vaan kovapaalain, joka pieniä kantikkaita paaleja. Kovapaalain sitoo paalin naruilla.
Talkooväen palkkiot menivät paikallisille maatalousseuroille
Talkooväkeä maatalousnäyttelyyn tuli järviseutulaisista kunnista.
–Maatalouskeskukselta Seinäjoelta tuli ohjeet näyttelyn ja kenttien tekemiseen. Maatalousseurat järjestivät pitäjittäin talkoolaiset. Aamukahdeksalta aloitettiin aina työt. Mieleenpainuvin asia oli tapahtuman näyttelyn järjestäminen, joka vaati ammattitaitoa. Siihen meni monta viikkoa. Työstä saadut korvaukset menivät yleishyödylliseen käyttöön paikallisille maatalouseuroille. Vimpelissä oli muun muassa pienviljelijäyhdistys.
–Tapahtumana se oli merkittävä kohokohta jälkipolville. Maataloutta tuotiin eri tavalla esiin kuin nykyään, johtuen Järviseudun maatalousvaltaisuudesta.
Perunasta vielä.
–Merkittäviä perunalajikkeita olivat tuolloin Saturna, josta saatiin hyvät sadot, mukula se ei ollut liian iso, eikä varret pitkät, Posmo ja Prevalent. Kymmentä eri lajia tutkittiin ottamalla näytteitä ja vertailemalla lajikkeita. Lammi on edelleen perunalajikkeiden tutkimuskeskus, kertoo Vinkka.
Maatalousnäyttelyn perinne on jatkunut. Ne ovat nyt keskitetymmin kaupungeissa. Kävijöitä on edelleen, myöskin niitä, jota eivät työskentele maatalousalalla. Vuoden tärkein maa- ja metsätalousalan ammattitapahtuma, KoneAgria 2025 on 9.-11. lokakuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tapahtumassa esitellään modernia laitteistoa, kuten kylvölannoittimen täyttövaunu Mepu Oy:n kehittämä SeedX10.
Lasse Pippola
