Alajärven paloasemalla oli torstaina 9. lokakuuta tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin Tulimyrsky- tiedonvälityshankkeesta, jossa ovat mukana Seinäjoen Ammattikorkeakoulu (SeAMK) ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Hankkeeseen liittyviä tiedotustilaisuuksia on järjestetty ympäri Etelä-Pohjanmaata. Tulimyrsky-hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Tulimyrsky-hankkeessa lähestytään seutukunnittain eteläpohjalaisia maatiloja. Keskitetysti tietoa tuottamalla ja jakamalla pyritään tukemaan maatilojen varautumistason nostamista ja siten vahinkojen ennalta ehkäisemistä. Taustalla on ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat haasteet.
Hankkeessa projektipäällikkönä toimiva Risto Lauhanen avasi tilaisuuden etäyhteydellä ja valotti taustoja. Etelä-Pohjanmaa on keskeinen ruoantuotantoalue Suomessa. Huoltovarmuuden, ruokaketjun ja eläinten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttävät maatilojen häiriötöntä toimintaa. Näin ollen ilmastonmuutokseen ja sen mukanaan tuomiin, ennakoituihin maastopaloihin ja myrskytuhoihin on hyvä ruokamaakunnassa varautua ennalta. Hän kävi läpi lähtötilanteen ja kertoi, että lämpötilat ovat nousseet jo vajaalla asteella aikavälillä 1991–2020 verrattuna vuosiin 1981–2010. Sademäärissä ei ole vielä havaittu muutoksia, mutta kantavan roudan määrä on vähentynyt noin seitsemän päivää vuosikymmentä kohti. Tuulisuudessa tai ilman suhteellisessa kosteudessa ei ole vielä havaittu muutoksia.
Tulevat muutokset Lauhanen tiivisti: –Meillä Etelä-Pohjanmaalla tulee olemaan Etelä-Ruotsin ilmasto vuoteen 2050 mennessä. Lämpösumma nousee tasolta 1200 tasolle 1400–1500 vuosina 2040–2069. Auringon säteilyä tulee noin viisi prosenttia lisää etenkin kesällä. Helteiden määrää todennäköisesti kaksinkertaistuu, ja tullaan kokemaan jopa 34–38 asteen helteitä, mikä on nykyisin tilanne Keski- ja Etelä-Euroopassa. Sademäärät kasvaisivat nollasta 10 prosenttiin ajanjaksolla 2070–2099 verrattuna vertailukauteen 1981–2010. Talvi lyhenisi runsaan kuukauden 2050-luvulle mentäessä. Vakavat metsäpalot ovat yksi ilmastonmuutoksen ilmentymä. Niitä on ollut viime aikoina enenevässä määrin muun muassa Etelä-Euroopassa ja Kanadassa. Tämä on herättänyt viranomaiset suunnittelemaan tarkemmin ehkäisykeinoja. Varautuminen on hyvä aloittaa riittävän ajoissa.
Etelä-Euroopassa maastopalot ovat jo vakava ongelma
Ilmastonmuutoksen vaikutukset kuten monet muutkin eri syistä syntyvät häiriötilanteet voivat koskea yksittäistä ihmistä tai laajemmin jotain aluetta tai koko yhteiskuntaa aiheuttajasta riippuen. Viime aikoina meille on alettu näkyvästi jakaa ohjeistusta, kuinka varautua erilaisiin uhkiin. Vanha kansan viisaus, parempi vara kuin vahinko, on entistä ajankohtaisempi.
Tulimyrsky-hankkeessa on mukana myös italialainen toimija. Hankkeen tiimoilta on vierailtu Italiassa, ja Harri Setälän kertoman mukaan käynti on antanut paljon hyvää tietoa. Niin Italiassa kuin esimerkiksi Kreikassa ja Espanjassa vakavat ja alueellisesti suuret maastopalot alkavat olla jokavuotinen ongelma. Tiheästi asutuilla alueilla syttyessään maastopalot uhkaavat nopeasti ison ihmisjoukon henkeä ja terveyttä unohtamatta kotieläimiä tai muita luonnon eläimiä. Noilla alueilla maastopalot ovat niin merkittävä riski, että jo alakouluikäiset lapset saavat opetusta suojautumisesta ja tietoa tulenkäsittelyn vaaroista. Oppi on myös mennyt perille; tiedetään kuinka toimia.
Maastopaloja valvotaan palolennoin ja satelliittivalvonnalla
Maastopalojen nopeaan havaitsemiseen meillä on useita keinoja. Itse palojahan niillä ei estetä, mutta vahinkojen minimoimiseen niistä on suunnaton apu. Etelä-Pohjanmaan pelastustoimen toimialajohtajan Harri Setälä avasi, kuinka palo- ja pelastustoimi on varautunut.
–Meillä on käytössä niin sanotut palolennot ja satelliittivalvonta. Uusimpana välineenä ovat myös droonit, joiden määrää tullaan lisäämään. Ilmatieteenlaitoksen maastopalo- ja myrskyvaroitukset tarjoavat tietoa mahdollisista uhkista. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa puolustusvoimien kanssa ja vaikeakulkuisiin paikkoihin on mahdollista saada lentosammutuskalustoa. Tosin sitä meillä ei vielä ole kovin paljoa käytössä. Nykyaikaan kuuluvat live-kamerat antavat reaaliaikaista tilannekuvaa ja auttaa kenttäjohtoa toimien johtamisessa.
Pelastuslaki velvoittaa meitä kaikkia
Ei ehkä tule heti mieleen, mutta voimassa oleva pelastuslaki velvoittaa meitä kaikkia. Harri Setälä kertasi siitä muutamia keskeisiä kohtia muun muassa toisesta pääluvusta, jonka otsikko on Yleiset velvollisuudet. Sen kohdassa yleiset toimintavelvollisuudet meitä jokaista niin sanotusti osoitetaan sormella: Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. Tätä seuraavat pykälät, joiden otsikot ovat Huolellisuusvelvollisuus, Varovaisuus tulen käsittelyssä, Avotulen teko, Kulotus ja niin edelleen. Ehkä yllättävintä on, että kun voimassa on Ilmatieteenlaitoksen maastopalovaroitus ja avotulen teko on kielletty, kulotusta se ei koske, mutta siitä on ilmoitettava ennakkoon pelastusviranomaiselle.
Haravointi on tärkeää, kuten Trump kertoikin
Haravoinnin tarve kasvaa ilmastomuutoksen edetessä. Me monet tavan kansalaiset hämmästelimme, kun USA:n presidentti Donald Trump taannoin maastopaloista puhuessaan korosti haravoinnin tärkeyttä ja nosti esiin suomalaiset sen taidon osaajina. Harri Setälä totesi, että termi on oikea. Haravointia tehdään Suomessa. Kyse on paloherkän kasvillisuuden poistamisesta rakennusten läheltä ja myös palokatkojen toteuttamisesta metsäalueilla. Esimerkkinä hän otti kohteen, jossa on räjähtäviä materiaaleja. Alueen välitön ympäristö on pidettävä palokuormaa lisäävästä orgaanisesta aineesta vapaana. Ilmastomuutoksen etenemisen myötä tarpeellisuus korostuu myös maatiloilla ja omakotitalojen lähiympäristöissä. Yksi erityiskohde ovat avohakkuuaukeamat ja niille jäävä materiaali. Silppuaminen ja siten maatumisen nopeuttaminen olisi yksi keino palokuorman pienentämisessä.
Kun Tulimyrsky-hanke saadaan ensi vuonna päätökseen, siitä syntyvä materiaali tulee jakoon videoineen ja näin osaltaan edesauttamaan muun muassa maatiloja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin riskeihin varautumisessa.
Sirpa Perkkiö
Pelastuslaitos toimii yli 1 000 henkilön voimin
Palo- ja pelastustoimi on kuulunut sote-uudistuksen myötä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen organisaatioon vuodesta 2023 alkaen. Palopäälliköitä Etelä-Pohjanmaan alueella on neljä, joista yksi on Alajärvellä. Paloasemia on 31 ja vakituista henkilökuntaa 130. Kun mukaan lasketaan sopimus- ja vapaapalokunnat, käytettävissä oleva henkilöstömäärä kipuaa tuhannen henkilön paremmalle puolelle.
Näin apu löytää perille
Kun käyttää hätäpuhelua soitettaessa älypuhelimen applikaatiota, linjan auetessa hätäkeskus tietää tarkasti, mistä puhelu tulee.
–Hätäkeskuksen päivystäjällä on edessään näytöllä kartta, jossa näkyy jokainen hälytysajoneuvo ja tieto siitä, onko se vapaa vai suorittamassa tehtävää. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan alue on jaettu pääosin yhden neliökilometrin ruutuihin ja ne on arvotettu, kuinka nopeasti apu on saatava perille. Eri onnettomuustyyppejä on 21. Niiden vakavuusasteelle on vielä oma luokituksensa, ja siitä riippuu millaisella kalustolla ja määrällä lähdetään onnettomuuspaikalle. Tilannekuva pystytään luomaan nopeasti, kertoi Harri Setälä.
