Ähtävänjoen vesistöalueen kehittämiseen tähtäävät vesivisiotyöpajat etenivät kolmanteen vaiheeseensa, kun maanantaina 8. syyskuuta pääasiassa kunnan edustajista koostuneet osallistujat jakaantuivat työryhmiin, joissa pohdittiin konkreettisia toimenpiteitä vesistön kunnossapitoon ja tulevaisuuden turvaamiseen.
Työpajojen anti oli osallistujien mukaan runsas ja ajatuksia herättävä.
–Veden laatu ja sen kehittäminen on yhteinen aihe kaikille kunnille. Vesistön kunto koskettaa niin kuntalaisia kuin matkailijoitakin. Tietoisuutta aiheesta täytyy lisätä, tehdä selkeitä linjauksia ja päätöksiä, ja isommassa kuvassa sitouttaa myös kuntalaisia, kiteytti ajatuksiaan Lappajärven kunnanjohtaja Sami Alasara.
–Ja onhan tämä myös UNESCOn kriteerien mukaisesti yksi Geoparkin perustehtävistä, huolehtia alueesta, jatkoi Lappajärvi Invest Oy:tä edustanut Annie Laitila.
Lappajärven kunnan Hanke- ja elinvoimakoordinaattori Mia Lahtinen puolestaan korosti, että elinvoiman näkökulmasta Lappajärvi on muun muassa voimavara, joka tarjoaa asukkailleen ja vapaa-ajan viettäjille niin ravintoa kuin energiaa ja erilaisia virkistysmahdollisuuksia ympärivuoden.
–Järvi ruokkii näin osaltaan myös matkailualan kasvua seutukunnallisesti.
–Ähtävänjoessa piilee hiomaton timantti. Kun voimalaitoksiin saadaan luonnonmukaiset kalatiet ja muut esteet poistetaan, kalat pääsevät taas kulkemaan ja lisääntymään. Tämä ei ole pelkästään luonnon voitto vaan myös ihmiset hyötyvät, kun joen virkistyskäyttö ja kalastusmahdollisuudet paranevat. Elävä joki tuo eloa koko seudulle, pohti Ville Ala-aho.
Osallistujia toivotaan laajasti eri sidosryhmistä
Suomen vapaa-ajan kalastajia, maanomistajia ja muutamaa muutakin tahoa työpajoissa edustanut Reijo Salmela kaipaisi tuleviin työpajoihin osallistuvan myös muita maanomistajia, metsänomistajia ja isompien yritysten, kuten Ruukin edustajia.
–Tästä on joka tapauksessa hyvä jatkaa. Isoimman toiveeni kirjoitinkin työpajassa lapulle, siinä lukee “toimitaan pikaisesti”, totesi Salmela tilaisuuden päätteeksi.
Työpajoja vetänyt Pia Rotko (Tuike Valmennus Oy) kertoi päivän annin olevan eteenpäin vievää, ja korosti myös luottamuksen merkitystä.
–Työpajoihin tullaan aitojen huolien kanssa. Täällä jokainen on saanut äänensä kuuluville ja keskustelu on ollut todella monipuolista ja hedelmällistä. On ollut hienoa seurata, kuinka yhteistyö on herännyt uudelle tasolle työpajojen myötä. Tuleviin kohtaamisiin toivotaankin osallistujia ja kiinnostusta laajasti eri sidosryhmistä.
Info
-Muutettuna vesistönä Ähtävänjoen vesistöt ovat pääosin tyydyttävässä, mutta paikoin sivuhaarojensa osalta jopa huonossa ekologisessa tilassa.
-Tilaa heikentävät erityisesti ravinnekuormitus, happamuus- ja metallikuormitus sekä vesistössä tehdyt muutokset kuten padot, perkaukset tai pengerrykset.
-Rehevöityminen johtuu pääosin maa- ja metsätalouden ja haja-asutuksen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Lappajärveä kuormittaa myös merkittävä sisäinen kuormitus.
-Latvavesistöissä metsätalous ja turvetuotanto aiheuttavat humus- ja kiintoainekuormitusta. Koko valuma-alueella on turkiseläintuotannon keskittymiä ja varsinkin yläosilla turvetuotantoa.
-Valuma-aluelähtöisyys ja lähteeltä merelle –ajattelu on tärkeää vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi. Vesistöalueella on yhdeksän voimalaitosta.
-Suurimpia järviä Lappajärveä, Evijärveä ja Alajärveä säännöstellään tulvasuojelun, virkistyskäytön ja voimatalouden takia.
-Voimakkaimmin säännöstelty osuus on Välijoki, josta merkittävä osuus on lyhytaikaissäännöstelty. Alajärven, Lappajärven ja Evijärven säännöstelyn vaikutukset ovat näkyvissä koko Ähtävänjoessa.
Lähde: Helena Puro, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
