Soinin kunnan EU:n maaseuturahoituksen Leader Kuudestaan ”Tehhää yhessä” -hankkeessa on käynnissä loppukiri.
Hankekoordinaattori Jaana Pölläsellä on ollut hulinaa ja huisketta viimeiset viikot, kun hankkeen puitteissa on tehty Soinin kotiseutumuseolla kökkätyönä pisteaitaa kolmena iltana ja viime viikonloppuna käytiin yhdistystoimijoiden kanssa tutustumassa Norrnäsin ja Närvijoen kyläseuroihin sekä urheiluseuran Teuvan Rivakan toimintaan.
Pisteaitakökän idea tuli siitä, että Soinin kirkonkylän asukkaille ei ole varsinaista kyläyhdistystä ja kuitenkin heidän saamisensa mukaan yhteisölliseen toimintaan on tärkeää. Kyläyhdistyksille muodostuu helpommin yhteenkuuluvuuden tunne ja kylän kökkiin osallistutaan monesti koko perheen voimin. Näinpä ihan vain ympärilleen katsomalla ja kuulostelemalla löytyi kohde, mihin voisimme nämä voimavarat kohdistaa ja kokeilla, lähtisivätkö ihmiset mukaan opettelemaan perinnerakentamista ja tekemään hyvää yhdessä aivan kylän keskustassakin.
Soini-seura oli saanut hiljan museon maa-alueen omistukseensa ja alueen kunnostuksesta oli puhuttu jo pitkään. Museon ympärillä kahdella sivulla muutaman vuosikymmenen ajan komeillut pisteaita oli tullut tiensä päähän ja se oli kaatunutkin kertaalleen edellisen talven lumien painosta. Niinpä Tehhää yhessä -hankkeen toimesta aloitettiin selvitys, mistä löytyisi henkilöä, joka voisi tulla opastamaan aidan teossa ja organisoisi tarvikkeiden hankinnan aitaa varten. Maaseudun Sivistysliitto tarjosi tällaisia työpajoja, mutta hinta oli matkakuluineen liian kallis. Onneksi paikkakunnalta löytyi paikallinen perinnerakentamisen osaaja Reijo Kivijärvi ja hänellä sattui olemaan kesänäyttelynsä jälkeen sopivasti aikaa lähteä mukaan aitaprojektiin. Pian Kivijärven toimesta ”aitavärkkiä” oli haalittu monelta suunnalta ja museon pihalla olikin jo kasa aitatarvikkeita ja varsinaiset aitakökät saatiin käyntiin.
Ensimmäisessä kökässä tiistai-iltana 12. elokuuta oli peräti 15 innokasta kökkäläistä ympäri Soinia; ilahduttavaa oli myös se, että kirkonkyläläiset, etenkin museomäkeläiset olivat ottaneet asian omakseen. Kökästä oli tiedotettu Soinin kunnan somekanavissa, Soinista päivää Facebook-tilillä, Museomäen eri WhatsApp-ryhmissä sekä ihan vain ”suullisella puskaradiolla”. Illan aikana purettiin vanha aita pois ja risuja ja oksia raivattiin moottorisahan avulla tehden tilaa uudelle aidalle, opeteltiin aidaksien halkomista kirveellä, vitsaksien halkomista käsin ja aidan rakentamista. Kökkäeväinä tarjoiltiin grillimakkaraa ja Soini-seuran toimesta kahvia, voileipiä ja muuta kastamista. Vajaan viiden tunnin aikana kökkäväki sai aikaan ensimmäisellä kerralla noin 20 metriä valmista pistoaitaa.
Heti saman viikon torstaina oli seuraava aitakökkä, johon osallistui vieläkin enemmän, eli 18 henkilöä, joista kuusi oli ensikertalaisia. Aidan rakentaminen kiinnosti ohikulkijoitakin ja moni pysähtyi rupattelemaan ja ihailemaan hienoa aitaa. Olipa opissa muutama pikkupoikakin osallistuen aidasten halkomiseen. Kökkäväelle ja muutamalle paikan päälle katsomaan pistäytyneelle tarjoiltiin jälleen makkaroita, mehua, kahvia ja pullaa. Aitaa saatiin valmiiksi tällä kertaa jo joutuisammin ja päästiin tavoitteeseen eli Ähtärintien puoleinen aita valmistui kokonaan.
Kökkäväen pyynnöstä ja koska aidaksia oli vielä melko paljon jäljellä, päädyttiin järjestämään vielä syyskuun puolella yksi kökkä, jossa tehtäisiin myös loppuosa aitaa uusiksi.
Kivijärven Reijon tekemiset ovat näyttäviä ja erityisen nopeita! Keskiviikkona 27.8. Kivijärvi oli laittanut Soinista päivää Facebook-ryhmään viestiä: ”Kävin viemässä museolle lisää kivenmurikoita. Keräsin ja hiillostin myös pystyseipäitä loppua aidantekoa varten. Haen tuoreet vitsakset aamulla. Huomenna illalla voitais taas jatkaa aitaprojektia klo 17 alkaen.” Niinpä sitten tietoa levittämään tuleville kökkäläisille ja kökkäeväitä hankkimaan! Lyhyestä varoitusajasta huolimatta museolla oli torstai-iltana yli kymmenen aidantekijää, joista kaksi taas ensikertalaisia. Aita saatiin viittä vaille valmiiksi, mutta pystyseipäät ja vitsakset loppuivat kesken.
Vauhti ei kun kiihtyi loppua kohden. Viimeiseen kökkään ei ehtinyt kukaan enää mukaan, kun Kivijärvi oli laittanut perjantai-iltana kello 18.54 viestiä Soinista päivää ryhmään: ” Tarkoitus vielä tänä iltana mennä tekemään aita loppuun, saa tulla apuun joka haluaa, mutta yksinkin pärjään.” Kello 21.09 oli samaisessa ryhmässä Kivijärven viesti: ”Aita valmis! Nyt ei lampaat karkaa! Juuri sopivasti sain valmiiks ennen pimeää. Vitsakset olin laskenut ihan oikein, ei yhtään jäänyt ylimääräistä.”
Kivijärven terveiset aidan valmistumisen seuraavana aamuna Soinista päivää ryhmässä:
”Kiitos kaikille avustajille museon aitaprojektissa mukana olleille!
Pisteaidan tekeminen on hauskaa puuhaa.
Yllättävän paljon teitä oli mukana, ja naisväkikin halkoi vähän harjoiteltuaan vitsaksia paljain kourin kuin vanhat tekijät.
Tällainen aita on samalla kunnioitus menneen ajan ahkerille uurastajille.
Voi vain kuvitella, miten paljon on puuta on ennen vanhaan kulunut, kun aitoja oli pitkin kyliä ja kujia kilometrikaupalla.
Laskin että tässä museonkin aidassa,vaikkei ole tämän pitempi pätkä, meni pelkkiä pystyseipäitä 114kpl, apuseipäitä eli perkkoja, (vinotukia )melkein saman verran, ja varsinaisia pitkiä 4-6metrisiä aidaksia niin paljon ettei osaa laskeakaan!
Lisäksi vitsaksia satamäärin ja kivenmurikoita jokaisen seiväsparin juurelle.
Kaikki seipäät ja vinoperkat on tyvestä hiillostettu lahoamista vastaan.
Nyt on Soinissa niin monta aitamestaria, että jännityksellä oottelen, komeileeko ensi kesänä joka toisen talon rantteilla tuore pisteaita!!”
Aivan huikeaa toimintaa Kivijärveltä ja koko kökkäväeltä! Aitaa rakentui näiden neljän illan aikana yhteensä satakunta metriä. Ilmapiiri kökissä oli huumorilla höystettyä ja yhteen hiileen puhaltamista – yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Kaikki saivat osakseen juuri hänelle sopivia töitä ja uudet tekijät otettiin avosylin mukaan. Soini-seura ja soinilaiset saivat museolle hienon uuden aidan, jota kaikki halukkaat pääsivät rakentamaan yhdessä.
Uusia ideoita Teuvasta, Närpiöstä ja Kurikasta
Tehhää yhessä -hanke järjesti lauantaina 30.8. tutustumismatkan Teuvaan, Närpiöön ja Kurikkaan. Teuvassa tutustuttiin yli 100-vuotiaan urheiluseuran Teuvan Rivakan toimintaan. Seuran toiminnassa on paljon samoja piirteitä kuin soinilaisen Soinin Sisun toiminnassa. Seuran puheenjohtaja Kaarle Luhtala kertoi, että seura on jaettu erillisiin jaostoihin, jotka toimivat melko itsenäisesti. Rivakan Kaarihovi-jaosto järjestää tansseja ja vuokraa Kaarihovin tiloja, kertoi jaoston puheenjohtaja Tapani Kesti. Eri jaosten jäsenet toimivat talkooväkenä tilaisuuksissa ja näin saavat sitten rahaa sitäkin kautta oman jaoksensa toimintaan. Erityispiirteenä Rivakalla on se, että se on perustanut kyläosastot kaikkiin kyliin.
Teuvasta matka jatkui Kasvihuoneravintola Lind’s Kök:iin lounaalle. Ravintolaa ei oltu turhaan kehuttu, sillä niin koko ravintolan ilmapiiri ja runsas kasvisto kuin myös ruoka olivat erinomaisia.
Seuraava vierailukohde oli Närpiössä sijaitseva Norrnäsin kylä. Norrnäs on valittu Pohjanmaan vuoden 2024 kyläksi ja kylän toimintaa 23 soinilaiselle esitteli Norrnäs Ungdomsförening r.f puheenjohtajaRoberth Sjöström. Norrnäs on idyllinen, kaunis ja yritteliäs saaristokylä, joka huolimatta pienestä koostaan voi ylpeillä aktiivisella ja vahvalla yhteishengellä elävässä maaseutumaisemassa, meren läheisyydessä. Kylässä asuu noin 280 vakituisesta asukasta. Paikallinen kyläkauppa tarjoaa tarvittavat tarvikkeet niin kyläläisille kuin kesävieraillekin ja kylän lapset saavat käydä koulua omalla paikkakunnallaan. Paviljonki Verkanissa ja nuorisotalo keskellä kylää ovat kaksi kylän kokoontumispaikoista tapahtumien yhteydessä, ja niitä voi myös vuokrata yksityisiin tilaisuuksiin. Nuorisoseura on käyttänyt hankerahaa monelta taholta hyödykseen rakentaessaan uutta ja korjatessaan vanhaa.
Norrnäsistä retkiseurue jatkoi matkaa kauniin maalaismaiseman halki Närvijoelle, joka on pieni kylä Kurikan kaupungissa, entisen Jurvan kunnan alueella. Närvijoella on vajaa 200 asukasta mutta kyläseura on erittäin aktiivinen. Vapaa-ajan alueen uima-allas oli alku Närvijoen Kyläseuralle vuonna 1997. Vapaa-ajanalueen toiminta ja alueesta huolehtiminen toteutuu vapaaehtoistoimintana. Aluetta on kehitetty mm. Leader-rahoituksella. Närvijoella retkeläiset pääsivät venetsialaistunnelmiin, savusaunaan, uimaan ulkoaltaassa ja nauttimaan kyläseuran puheenjohtajan Juha Pukkalan loihtimasta savulohiaterista.
Uima-altaan raikkaina ja mahat täynnä nuorison palautteen mukaan ”maailman parasta savulohta” matka jatkui uudestaan Kaarihoville tansseihin Komiat tanssiorkesterin tahtiin. Kaarihovilla vietettiin kauden päättäjäisiä ja paikalle oli saapunut sankoin joukoin monen ikäistä tanssikansaa. Moni soinilaisistakin kävi pyörähtelemässä ahkerasti tanssiparketilla ja uskaliaimmat kävivät useaan kertaan laulamassa karaokessa. Karaoke oli eritoten nuorison mieleen.
Tanssien jälkeen bussi vei retkiseurueen majoitukseen Kurikka-hotelliin, jossa tarjoiltiin aamulla maukas aamiainen ja sen jälkeen suunta kohti takaisin Soinia.
Retki oli erittäin antoisa ja Soinin yhdistystoimijat saivat kaikista vierailukohteista hyviä vertailuesimerkkejä omaa toimintaansa ajatellen. Toisiinsa paremmin tutustuminen matkan aikana antaa myös hyvän pohjan yhdistysten yhteistyölle tulevaisuudessa.
