Aallot Alajärvellä -tutkimusta ja kirjahanketta esiteltiin Aaltojen kaupunki -tapahtumassa perjantaina. Kirjahanketta vetää alajärveläisille Nelimarkka-museolta tuttu Oskari Luoma, joka työskentelee nykyisin Aalto2-museolla.
Luoman mukaan tutkimushanke on paikallinen, mutta sillä on myös yleisempää merkitystä Aalto-tutkimukselle. Aaltojen rakennukset ja perhe-elämä Alajärvellä muodostavat sadan vuoden jakson, jota on lähdetty nyt kartoittamaan kirjaprojektiin osallistuvien voimin.
Aallon ja Alajärven suhteesta on kirjoitettu melko vähän.
–Siitä on julkaistu viime vuonna Aalto-säätiön neliökirja ja 1980-luvulla 30-sivuinen opinnäytetyö. Schilditin valkoinen pöytä -teos avaa eniten 1900-luvun alun Aallon vaiheita, jotka koskettavat Alajärveä.
Kuitenkin Aalto on mahdollisesti kirjoitetuin suomalainen henkilö. Ulkomailla tehdään enemmän tutkimusta kuin Suomessa, ja näyttäisi, että tahti on vain kiihtymään päin. Aalto-museolla käy päivittäin ihmisiä, 15–20 eri maasta, toistasataa ihmistä päivässä. Aallon tuotanto muodostuu monista lähteistä ja vaikutuksista, joita yhdistellään taitavasti. Uusia näkökulmia siihen on vaikea enää löytää, mutta se on tunnistettavaa, siinä on omaleimaisuus, jota voisi analysoida ja pohtia mistä se koostuu mutta se pakenee määrittelyitä, analysoi Luoma.
–Uusissa tutkimuksissa nousevat esiin paikalliset ympäristöt ja kulttuurihistoria. Se on tärkeä kerrostuma, joka tekee arkkitehtuurista uniikkia ja paikkaan sidottua. Sitä löytyy aina uusia kulmia. Se on myös alueiden mikrohistoriaa. Alajärvi paras tapausesimerkki, jolla sitä voi kokeilla, koska muualla näin pitkää ja henkilökohtaista suhdetta ei ole, toteaa Jyväskylässä Aallon tuotannon kulmilla lapsuutensa viettänyt Luoma.
Hän näkee, että Alajärvellä on sekä nuoruuden töitä ja kypsää Aalto-arkkitehtuuria, intiimiä vuoropuhelua uuden ja vanhemman tuotannon välillä. Kohteiden vuoropuhelu toistensa kanssa on hänestä kiinnostavaa.
Artikkelityöryhmässä toimivat Heikki Rantatupa, joka käsittelee maanmittaustoimintaa, Heikki Aalto-Alanen kotielämää, Aatu Kavalto sairaalaa ja puutarhoja, Teija Isohauta maisemaa ja Aaltokeskusta, Tapani Mustonen kaupungintalon arkkitehtuuria, Sofia Singler Aaltojen kädenjälkeä Alajärven uskonnollisessa maisemassa ja Sirkka-Liisa Koponen Alajärven kirjastoa.
–Suunnittelemme tärkeitä teemoja käsitteleviä ja laajentavia artikkeleita, jotka vastaavat kysymykseen mikä on paikallisuuden merkitys Aallon arkkitehtuuriin ja vastaavasti, mitä se on antanut paikalliselle elämälle? Nyt käynnistellään aineiston hankintaa, ja artikkeleita kirjoitetaan sitä mukaa kun sitä kertyy. Tutkimussuunnitelmien tekemiseen on saatu rahaa tänä vuonna. Toiveissa on, että kirja valmistuisi 2027–2028.
–Aallon arkkitehtuuri ja historia Alajärvellä on tekijä, millä erotutaan monesta muusta vastaavankokoisesta paikkakunnasta Suomessa. Aallon monipuolinen tuotanto ja henkilökohtainen suhde Alajärveen ja suvun läsnäolo täällä tekevät Alajärvestä poikkeuksellisen muiden Aalto-kaupunkien joukossa, kuvaili elinvoimajohtaja Jaakko Aninko Aallon merkitystä Alajärvelle.
