Ukrainan rakkaan Poltavani alueen maalauksellisten kukkuloiden keskellä, pienessä Opishnian kylässä, järjestetään vuosittain erityinen juhla – kulinaarinen ja etnografinen festivaali nimeltä ”Borssikeitto saviruukussa” (ukr Borščyk u hlynianomu horshchyku). Tämä tapahtuma yhdistää ukrainalaiset perinteet, perheen reseptit ja rakkauden aitoon kotiruokaan.
Festivaalin perusti etnologi, sen vakituinen juontaja ja inspiraation lähde Olena Shcherban vuonna 2014. Siitä lähtien siitä on tullut kesäinen perinne perheelleni – juhla, johon haluamme palata yhä uudelleen. Valitettavasti en ole kolmena viime vuotena voinut osallistua, vaikka festivaali järjestettiin jälleen viime viikolla.
Tapahtumapaikkana toimii Olena Shcherbanin kotimuseo ”Ljalyna svitlytsja”*, jossa kaikki huokuu historiaa, arkea, kirjontaa ja keramiikkaa. Festivaalin ideana ei ole vain keittää borssia, vaan elvyttää lähes unohtuneet perinteet: valmistaa ruoka saviruukussa, puu-uunissa, rakkaudella ja inspiraatiolla – aivan kuten ennen vanhaan.
Joka vuosi festivaali kokoaa kymmeniä kokkeja eri puolilta Ukrainaa. Osallistujat tuovat mukanaan omat perinteiset perhereseptinsä ja keittävät borssin ulkoilmassa, aidoissa saviruukuissa, kuten isoäitimme aikoinaan tekivät.
Festivaalin erityisyys on borssikeittojen valtava moninaisuus. Täällä voi maistaa yli sataa erilaista borssia! Ukrainassa sanotaan: niin monta kuin on emäntiä, niin monta on borssireseptiä – jokaisella on oma, ainutlaatuinen versio.
Perinteisen borssin lisäksi täällä valmistetaan esimerkiksi borssia päärynöillä, kuivatuilla luumuilla, jokiravuilla, pavuilla ja omenilla, savustetulla lihalla, vihreällä tai nuorella kaalilla, jopa mansikoilla tai mallasuutteella, ankalla, hauella, punajuurikvassilla, sienillä tai nokkosella.
Maistiaisten lisäksi festivaalivieraat voivat osallistua työpajoihin: keramiikka, kirjonta, perinteiset motanka-nuket sekä lavastettuihin perinteisiin ukrainalaisiin hääseremonioihin, joita järjestetään suoraan pihapiirissä. Siellä kuulee vanhoja kansanlauluja, näkee korovain paistamisen ja voi osallistua piirileikkeihin. Lapsille on tarjolla kansanleikkejä ja luovia työpajoja.
Vuonna 2024, huolimatta Venäjän jatkavasta sodasta Ukrainaa vastaan, festivaali keräsi jälleen yli 10 000 kävijää. Vuoden 2025 kävijämäärä ei ole vielä tiedossa. Voin nyt vain kuvitella, kuinka herkulliselta tämä paikka tuoksui – ilma oli täynnä borssin, vastapaistetun hapanjuurileivän ja savun aromeja. Monet vieraat palaavat tänne vuosittain ja vitsailevat: “Tärkeintä on tulla nälkäisenä!”
Kaikista vaikeuksista huolimatta festivaali elää, koska ihmiset tukevat sitä. He eivät tule vain syömään, vaan kokeakseen kuuluvansa johonkin suurempaan – yhteisöön, perinteeseen, elävään historiaan.
Sillä ”Borssikeitto saviruukussa” ei ole pelkkä ruokafestivaali. Se on sukupolvien muisti, rakkaus Ukrainan maahan, käsityöperinteen kunnioitus ja maku, jota ei voi sanoin kuvailla. Jos olet joskus ollut täällä – muistot tuoksuvat borssille, valkosipulille ja uunissa paistetulle leivälle.
Ehkä juuri tältä näyttää todellinen borssiparatiisi.
Svitlana Zubenko
*”Ljalja” on tytön nimi, jonka ympärillä tanssittiin keväinen piirileikki. ”Svitytsja” on perinteisen ukrainalaisen kodin päähuone – siisti ja edustava tila, jossa otettiin vastaan vieraita, kokoonnuttiin perhejuhliin ja suoritettiin tärkeitä perheseremonioita.
Lue myös:
