Kesälomalla elämä on usein rennompaa: syödään, nukutaan ja liikutaan eri tavalla, ja joskus ihan miten sattuu. Naistenlehdet ovat loppukesällä ja syksyllä täynnä takaisin ruotuun -juttuja, joissa jaetaan ruokavalioon, liikkumiseen ja parempaan arkeen ja terveyteen liittyviä vinkkejä. Samoin kuin joulun jälkeen, monella on tarve laittaa kaikki asiat kerralla kuntoon.
–Näen tämän kohdan loman ja arkeen palaamisen välissä isona mahdollisuutena, toteaa fysioterapeutti, yrittäjä ja sosiaaliseen mediaan hyvinvointisisältöä tuottava Anni Kujala.
–Loma tekee hyvää, vaikka rutiineihin palaaminen tuntuisikin hankalalta. Siinä yhteydessä voi tarkastella omaa elämäänsä ja arkeaan, mitä siihen haluaisi lisää, mitä ei ehkä kaipaa. Pidän itse rutiineista, mutta on hyvä pitää niistäkin taukoa, pohtia niitä ja ehkä muuttaa asioita. Ihminen haluaa useimmiten kehittyä ja muuttua, eikä sitä tapahdu, jos kaikki jatkuu aina samalla tavalla.
Jos kokee, että on tarvetta muuttaa asioita arjessaan, Kujalan mukaan kannattaa lähteä liikkeelle tarkastelemalla elämäänsä kokonaisvaltaisesti.
–Arjesta palautuminen on avainasiassa. Jos on yleisesti tosi kuormittunut, ei ehkä kannata lisätä arkeen uusia palasia, vaan pohtia ehkä enemmän sitä, voisiko jotain ottaa pois, ja hakea tasapainoa.
Parhaiten palautumista tukee riittävä, 7–8 tunnin uni. –Arkiaktiivisuus on hyvän kunnon ja terveyden perusta. Noin 8 000–10 000 askelta päivässä on hyvä määrä.
Omaa kalenteriaan kannattaa katsella sillä silmällä, onko siinä tarpeeksi hyvinvointia tukevia asioita. Terveyttä ja hyvää oloa lisääviä elementtejä, kuten liikkumista, luonnossa oloa ja ystävien tapaamista, kannattaa vaalia.
–Sellaista tekemistä, joka ei palvele hyvinvointia, ja joka vie aikaa tärkeiltä asioilta, kannattaa kartoittaa. Mihin ne tunnit oikeasti kuluvat? Esimerkiksi puhelimen selaaminen voi viedä viikosta useamman tunnin, ja samalla voi tuntua, ettei jollekin mieluisalle tekemiselle jää aikaa.
Tapoja ei kannata muuttaa useampaa kerralla. Aivot vastustavat muutosta, ja liian suuri muutos voi kompastua alkutekijöihinsä. Anni Kujala näkee, että yksi pieni muutos, jonka haluaisi tehdä itsensä hyväksi, riittää kerrallaan.
–Esimerkiksi koko ruokavaliota ei kannata lähteä kerralla laittamaan uusiksi, vaan esimerkiksi tarkistaa ensin, juoko tarpeeksi vettä ja seuraavaksi vaikka, syökö terveellisen välipalan. Uusien tapojen omaksuminen vie aikaa. Tärkeää on katsoa asioita pitkällä tähtäimellä ja pyrkiä pysyviin muutoksiin.
Jos haluaa lisätä liikkumista, kannattaa panostaa arkiaktiivisuuteen, eli puuhailuun, hyötyliikuntaan ja kävelyyn.
–Sitten voi alkaa tehdä vaikka pari reipastahtisempaa lenkkiä viikossa. Itselle mieluisan liikkumistavan löytäminen on avainasemassa. Jos liikkeelle lähteminen on hankalaa, voi sopia jonkun kanssa liikkumistreffit, jolloin mukaan tulee sosiaalinen ulottuvuus. Liikunnan tulisi tuntua hyvältä, eikä vain suoritukselta.
Motivaatio lähtee itsetuntemuksesta
Kun puhutaan elämäntapamuutoksista, jossain kohtaa tulee kuvioihin motivaatio ja sen ylläpitäminen. Anni Kujala kannustaa miettimään omia arvojaan ja itselle tärkeitä asioita.
–Saattaa löytyä isompia kokonaisuuksia, joihin pieniä tavoitteita ja muutoksia voi nivoa. Jos terveys nousee tärkeiden arvojen joukkoon, sitä voi sitten tuoda konkreettiselle tasolle. Jos joku asia on kyllin tärkeä, sille löytyy aikaa. Myös itsetuntemus on tärkeää, ja itseään on hyvä tutkiskella aika ajoin, sillä muutumme elämän mittaan. Sisäinen motivaatio lähtee itsestä, ja kun sen löytää, on helpompaa toistaa niitä rutiinejaan, vaikka aina ei niin huvittaisi.
Kujala muistuttaa myös armollisuudesta itseään kohtaan. –Joskus on haasteita, eikä onnistu saavuttamaan tavoitteitaan, mutta sekään ei ole maailmanloppu.
Pienetkin teot hyvinvoinnin hyväksi ovat iso askel eteenpäin
Runsas ruutuaika on yleinen ongelma.
–Tunnistan sen itsekin ja olen alkanut rajoittaa somen käyttöä. Siellä tulee vastaan paljon tietoa, millä ei tee mitään, mutta joka täyttää ajatuksia ja saattaa kuormittaa, Kujala toteaa.
Mielen ja fyysisen kehon yhteys on vahva ja merkittävä.
–Niiden hyvinvointia ei oikein voi erottaa toisistaan. Liikunta lisää mielen hyvinvointia, mutta aina ei ole paljon voimavaroja. Kuormittavissa elämäntilanteissa pienetkin asiat voivat tuoda hyvinvointia, vaikka ei pystyisi tekemään kaikkea, mitä haluaisi.
–Yksi askel kerrallaan kohti parempaa arkea ja hyvinvointia, Anni Kujala kannustaa.
