Elämä on täynnä odottamattomia sattumuksia, mutta moniin asioihin voi itse etukäteen vaikuttaa. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen määrittelee itse, kuka hoitaa itseään koskevia asioita sen jälkeen, kun itse siihen ei kykene.
Alajärveläinen talous- ja veroasiantuntija Sakari Joensuu kertoo, että laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli vuonna 2007.
–Viimeisen viiden, kymmenen vuoden aikana valtuutusasiakirjoja on tehty paljon, samoin kuin testamentteja. Erityispiirre on tällä hetkellä, että niitä tekevät myös hyvin nuoret. Sitä selittää se, että aiheesta puhutaan monen koulutuksen yhteydessä ja sen tärkeydestä muistutetaan. Myös ikäihmiset huolehtivat edunvalvontavaltuutuksia kuntoon; usein silloin tulee puheeksi, että asia on ollut pitkään mielessä, mutta jäänyt tekemättä, koska se ikään kuin ennustaisi sairastumista tai kuolemaa. Näinhän se ei ole, vaan asioiden miettiminen etukäteen ja niistä keskusteleminen sekä asiakirjojen teko selkeyttää asioita sen varalta, että jotain tapahtuu.
Edunvalvontaa on tarjolla julkisellakin puolella. Ennakoivasti tehty edunvalvontavaltuutus on kuitenkin Joensuun mukaan parempi vaihtoehto monella tapaa. Tällöin toiminta on joustavampaa kuin julkisen edunvalvojan kanssa, byrokratiaa on vähemmän, esimerkiksi vuosi- ja lopputilityksiä ei tarvitse tehdä.
–Virallista, julkista edunvalvojaa ei voi valita, vaan hänet nimetään. He hoitavat asioita hyvin, mutta kiireen keskellä kuitenkin rutiinin omaisesti.
Jos valtuutettu on läheinen henkilö, joka tuntee valtuuttajan ja ymmärtää tämän tahdon, on kyse myös luottamuksesta.
–Valtuutettu voi elää mukana ja seurata valtuuttajan ajatusmaailmaa, että voi päätöksissä kunnioittaa näkemäänsä ja kuulemaansa. Useimmiten pariskunnat tekevät edunvalvontavaltuutuksen keskenään. Jos toinen puoliso valtuuttaa toisen, tulee varavaltuutetuksi useimmiten täysikäinen oma lapsi, joka asuu lähistöllä tai on tottunut hoitamaan asioita, vaikka ammattinsa puolesta. Edunvalvojana voi kuitenkin toimia kuka tahansa täysi-ikäinen, oikeustoimikelpoinen ihminen; se on ihmisen mittainen tehtävä. Nuorten aikuisten kohdalla valtuutettu on usein oma vanhempi.
–Jos on perheetön, ystävät ja luottohenkilöt, kummilapset ja lähisukulaiset kannattaa käydä läpi.
”Lainsäädännön mukaan tehtävää määrämittaista toimintaa”
Kun lääkäri toteaa henkilöllä alentuneen toimintakyvyn, voi valtuutettu lääkärintodistuksen ja valtuutuksen Digi- ja väestötietovirastoon toimittamalla alkaa huolehtia valtuuttajan asioista kuin omistaan; niin taloudellisista (pankkiasiat, omaisuuden hoitaminen, myyminen, lahjoittaminen, verotus, laskujen maksu), kuin asumiseen ja hoitoon liittyvistäkin.
–Valtakirjan on, ollakseen pätevä, oltava kirjallinen ja tarkkojen muotovaatimusten mukainen, eikä siinä saa olla virheitä. Esimerkiksi todistajien on oltava päteviä, ei lähisukulaisia tai muulla tavalla jäävejä. Usein myös nimetään erikseen varavaltuutettu esteellisyys- ja jääviystilanteita varten. Tällöin tämä sukujen ulkopuolinen esteetön henkilö voi tehdä lähipiirin kesken muun muassa kauppoja tai lahjoituksia.
Valtuuttaja pitää itse toisen ja antaa valtuutetulle toisen kappaleen asiakirjasta.
–Valtakirjan laatiminen on lainsäädännön mukaan tehtävää määrämuotoista toimintaa, ja jos valtuutetut ovat selvillä, asia sujuu joutuisasti. Netissäkin on paljon erilaisia pohjia, mutta valtakirja kannattaa kuitenkin aina tarkistuttaa asiantuntijalla; muotovirheiden riski on suuri.
Edunvalvontavaltakirjoja tehdään useimmiten asiantuntijayrittäjillä, pankeissa ja lakiasiaintoimistossa.
–Kannattaa ennen toimeksiantoa selvittää, miten tuttuja nämä asiat kyseiselle toimijalle ovat. Hinnaltaan yksityiset voivat olla edullisimpia, sitten tulevat pankkilakimiehet ja juristit. Hinnat ovat vajaasta 200 eurosta noin 500 euroon. Samalla voi tehdä testamentin ja saattaa muutkin paperit kuntoon. Etenkin avoliitossa näiden asiakirjojen on hyvä olla ajan tasalla. Testamentilla turvataan lesken asemaa ja elämäntilannetta.
Joensuu kertoo, että valtakirja on helppo tehdä myös etänä.
–Toimeksiantoja tulee ympäri Suomea. Keskusteluja käydään puhelimitse ja sähköpostilla, minkä jälkeen paperit toimitetaan allekirjoitettavaksi valtuuttajille ja todistajille.
Edunvalvontakirja kannattaa päivittää 5–10 vuoden välein, koska usein elämäntilanteet muuttuvat. Voi olla avioeroja, lapset täysi-ikäistyvät, valtuutettu voi kuolla. Samoin testamenttikin on hyvä katsoa läpi aika ajoin.
Valtuutus selkeyttää tilanteita perheen sisällä
Joensuu on saanut edunvalvontavaltuutuksesta palautetta, että se estää paljon riitoja perheen sisällä.
–Se on selkeä systeemi. Toki muitakin läheisiä voidaan kuulla, mutta päätösvalta on valtuutetulla tai hänen sijalleen tulleella varavaltuutetulla. Usein olen antanut ohessa ohjeita myös hoitotahdon tekemiseen, mikä osaltaan selkeyttää tilannetta. Esimerkiksi saattohoidon osalta saattaa omaisilla tulla erilaisia käsityksiä, jolloin hoitotahtoa kunnioitetaan. Kun näitä asioita pohditaan, moni haluaa samalla kirjata ylös esimerkiksi toiveensa omien hautajaistensa suhteen.
–Kun nämä muutamat perusasiat laittaa kerralla kuntoon, on turvallisempi olo eikä tarvitse huolta kantaa siitä, että pitäisi tehdä.
