Tapakulttuuri on muuttunut ja sen kyllä huomaa varsinkin kouluissa. Eräs lukion äidinkielen lehtori teki havainnon, joka on jäänyt mieleen. Hän kertoi, että lukion käytävillä oppilaat vain tuijottivat kännykkää ilman minkäänlaisia keskusteluja ja vuorovaikutusta. Vaikka tuttu tulee vastaan, normaalin moikkaamisen ja tervehtimisen sijaan tuijotetaan vain kännykkää. Tein havainnon erään kunnan ABC:llä, kun oppilaat odottivat linja-autoa. Kertaakaan en nähnyt heidän edes selailevan lehteä, tai sitten tultiin vain ABC:lle istumaan ja häiriköimään. Tuolit kerättiin muualta pöydistä ja mitään ei ostettu.
Onko sosiaalisesta mediasta tullut syypää huonoon käytökseen ja peruskansalaistaitojen osaamattomuuteen? Siltä se vaikuttaa? Pelataan peliä ja siirrytään toiseen! Ei varmaan kehitä pitkäjänteisyyttä. Äärimmäinen esimerkki oli oppilaan kyvyttömyydestä esitellä itseään, kun meni kyselemään TET-paikkaa: ”Pääseekö tänne tettiin?”. Oppilas ei edes kertonut nimeään, eikä kertonut, mistä oppilaitoksesta on. Eräs oppilas ei uskaltanut mennä kysymään. Tällaista uusavuttomutta näin hyvin usein. Vanhemmat olivat sitä mieltä, että asia olisi pitänyt opettaa opo-tunnilla. Ei kuulu! ”Paapomisesta” on tullut jokapäiväisen opetustyön tunnusmerkki! Minkäänlaista vastuuta ei osata ottaa ja kaikki pitää vain saada valmiina.
Helsingin Sanomien verkkosivulla kirjoitettiin (13.4.24) 17-vuotiaan Milja Liakan kokemuksista. Hän toteaa, että kun nuoret tapaavat, ei pahemmin kätellä. ”Pidetään metrin etäisyys ja moikataan. Haluaisin kätellä.”
Liakan mielestä nuorten tapaamiset ovat nykyään nopeita ja pinnallisia, jopa ankeita ja surullisia: nuoret ovat ajautuneet omiin kupliinsa, joissa sosiaaliset taidot saattavat jäädä vajaiksi.
Sosiaalisten taitojen heikkenemisen syynä nähdään korona ja sosiaalinen media. Yhä useampi nuori on Liakan mukaan vaarassa syrjäytyä.
Itse näen, että tähän tapojen uusavuttomuuteen ovat johtaneet perheyhteisöjen kiinteyden väheneminen, nuorten oma vapaa-ajan vietto, vanhempien kyvyttömyys opastaa ja siirtää osaamista nuoremmalle sukupolvelle sekä alati lisääntyvä kiire. Olisikohan kansalaistaito-niminen oppiaine syytä palauttaa lähes 40 vuoden tauon jälkeen koulujen oppiaineeksi?
Lasse Pippola
