Uusi Työvoimabarometri osoittaa, että Etelä-Pohjanmaan työmarkkinatilanteessa on useita samanaikaisia haasteita. Alueella esiintyy samanaikaisesti työttömyyttä, työvoimapulaa ja kohtaanto-ongelmia. Keskeistä on, miten olemassa oleva työvoimapotentiaali saadaan vastaamaan yritysten muuttuviin osaamistarpeisiin.
Työvoimabarometri tarjoaa alueellista ennakointitietoa työmarkkinoiden, työvoimatarpeiden ja osaamistarpeiden kehityksestä vuoden aikajänteellä. Etelä-Pohjanmaan arvioinnissa tarkasteltiin koulutus-, kulttuuri- ja viestintäaloja sekä teknologiateollisuutta ja -palveluja.
Teknologiateollisuudessa jatkuva osaajatarve
Teknologiateollisuudessa kysyntää kohdistuu erityisesti hitsaajiin, koneistajiin, särmääjiin, CNC-osaajiin sekä sähkö- ja automaatioalan ammattilaisiin. Investointien ja teollisuuden kysynnän vahvistumisen arvioidaan lisäävän näiden osaajien tarvetta.
Etelä-Pohjanmaan työmarkkinatilanne on kuitenkin kaksijakoinen. Työttömyyden kasvu ja osin vaimea työvoiman kysyntä esiintyvät samaan aikaan osaavan työvoiman saatavuushaasteiden kanssa. Maakuntaa ei siksi voida kuvata yleisen työvoimapulan alueeksi. Kohtaantohaasteissa keskeistä on, vastaavatko työnhakijoiden osaaminen, työkyky ja sijainti työnantajien tarpeita. Teollisuuden kasvun ja suunniteltujen investointien toteutuessa osaajien saatavuus voi muodostua nykyistä merkittävämmäksi kasvun rajoitteeksi.
Muuttuvat osaamistarpeet korostuvat koulutuksessa, viestinnässä ja kulttuurialalla
Koulutusaloilla pienenevät ikäluokat aiheuttavat sopeuttamispaineita, mutta osaavan henkilöstön tarve säilyy. Rekrytointihaasteita tunnistetaan erityisesti aineenopettajissa, erityisopettajissa ja varhaiskasvatuksen opettajissa sekä oppilashuollossa. Samalla kasvavat erityispedagogisen osaamisen, inklusiivisen ja yksilöllisen opetuksen sekä neurokirjon oppijoiden tukemisen tarpeet.
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat puolestaan koulutuksen lisäksi viestintää ja kulttuurialaa. Viestinnässä kasvavia osaamistarpeita liittyy tekoälyn hyödyntämiseen, dataan ja analytiikkaan, kriisiviestintään, audiovisuaaliseen viestintään sekä digitaaliseen sisällöntuotantoon. Kulttuuri- ja tapahtuma-alan näkymät ovat varovaisen myönteiset, vaikka rahoituksen epävarmuus ja kustannusten nousu rajoittavat kehitystä.
Väestökehitys haastaa Etelä-Pohjanmaan työmarkkinoita
Työikäisen väestön väheneminen ja ikääntyminen muodostavat Etelä-Pohjanmaalle pitkäaikaisen haasteen. Kehitys eriytyy myös maakunnan sisällä, sillä Seinäjoen kaupunkiseudun tilanne poikkeaa monista pienemmistä kunnista. Kansainvälisen työvoiman, opiskelijoiden ja maahanmuuton merkitys kasvaa sekä osaajien saatavuuden että väestökehityksen näkökulmasta.
Etelä-Pohjanmaan kasvun kannalta ratkaisevaa on, kuinka hyvin suunnitellut investoinnit toteutuvat ja pystyykö alue vastaamaan niiden synnyttämiin työvoima- ja osaamistarpeisiin. Pidemmällä aikavälillä kilpailukyky edellyttää yritysten uudistumista, kansainvälistymistä, TKI-toiminnan vahvistamista, digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä sekä työvoima- ja osaajapohjan laajentamista.
