Omaan jokapäiväiseen leipääni kuuluvat myös juurevuus, mietteet, taiteet, hyvä perhe ja hyvät ystävät. Kerron kesän -26 näyttelyistä. Heinäkuulla menimme kolmen sukupolven voimin Reijo Kivijärven näyttelyn avajaisiin. Myös Päivi Laitilan riihelle halusimme mennä tutustumaan Tarinallinen aamiaiskattaus kahdelle -tapahtumaan. Molemmissa aurinkoinen kesäpäivä ja paikan vapaa tunnelma osana tarinaa oli miellyttävä yhdessäolo. Ja pysähdyimmepä vielä ihailemaan tämän kesän Soinin vaivaisakka maalausta. Alina Keski-Mäenpää toi aivan ihastuttavan rohkean nuoren näkökulman taitoonsa.
Elokuulle olin kaavaillut päästä Ouluun, EU:n kulttuuripääkaupunkiin. Yksin se ei olisi toteutunut. Mutta ystäväni Saijan kanssa olimme jo tehneet päivän näyttelykäynnin ja kirpparireissun Oriveden Purnuun ja tulomatkalla Juupajoella huomasimme Walleniuksen Wapriikin mielenkiintoisena. Sitten puuttui, että sanoin ääneen sanan Oulu ja samaa oli Saija miettinyt. Niinpä meidän elokuinen toive toteutui hienosti kolmipäiväisenä Leon tarttuessa remmiin asuntoautolla. Oulu oli lähtenyt tarinallisuudesta heti vuoden alusta tavoittamaan kansalaisiaan juhlavuoden sisältöön. Ja voi miten upeat näyttelyt! Sain mitä hain. Paikallisten ideoiden lisäksi oli erilaiset tilat, kuten kunnantoimisto ja kauppakeskuksen yläkerta mahdollistanut jopa Aaltomuseosta ja Fotografiskasta sisältöjä. Aukioloajat hyvät ja päivällä km pituisista pöydistä liinoineen saimme silmäniloa ja iloista seuraa onnellisista oululaisista.
Ajattelin, että nyt on tarpeeksi tälle kesälle. No eikö Elina Försti soittanut heti maanantaina, että hän on luvannut viedä minut Mäntän näyttelyihin ja pian ne menee kiinni. Niin lähdettiin samalla viikolla Serlachiuksen museoon ja nykytaiteen Pekiloon. Elinalta autokyyti ja minulta ruisleipä, kahvit ja kananmunat. Kaikista näistä sain ravintoa ideoihin ensi kesän leiriin Iiroolla.
Palaan Soinin kirjaston syyskuun näyttelyn avajaisiin. Ähtäriläinen Janne Tenhunen kertoi samettisten väripintojen kymmenien ohuiden tempera värikerrostumien tekniikasta pellavalle tai kovalle levylle. Nämä abstraktit rauhoittavat kauniit taulut valkoisilla seinillä saivat pisteen iin päälle, kun hän lisäsi, että Soinin kirjasto on paras näyttelytila näillä leveyksillä.
Loka-marraskuulle rakensimme kulttuurivastaava ja kirjastonhoitaja Suvi Hokkasen kanssa näyttelyn Soinin kunnan taidehankinnoista lähinnä 1980-luvulta lähtien ammattitaiteilijoilta. Tervetuloa näyttelyyn!
Leena Valkeus
