Istun Lappajärvellä vanhan osuuskaupan tiloissa olevan Hoitola Hennan hoitotuoliin, upotan jalkani pesuvatiin, jossa on lämmintä vettä ja miedon männyntuoksuista jalkakylpyainetta. Nautiskelen lämpimästä kylvystä ja taustalla hiljaa soivasta rauhaisasta musiikista, kun jalkahoitaja Henna Ahola valmistelee hoitoon tarvittavat välineet ja suojavarusteet.
–Jalkahoitoon tullaan hemmotteluun tai terveydenhoidollisista tarpeista. Vanhemmilla ihmisillä on enemmän terveydellisiä tarpeita kuin nuorilla. Mutta aina ei tarvitse olla mitään ongelmaa tai vaivaa, jalkahoidossa käydään myös hemmottelemassa itseä ja ylläpitämissä jalkojen hyvinvointia.
Kylvyn jälkeen jalat kuivataan ja aloitetaan varsinainen tunnin kestävä hoito, jossa jaloista pehmitetään kovettumat, leikataan, ohennetaan ja hiotaan kynnet, sekä lopuksi rasvataan jalat kevyesti hieroen.
–Kovettumat jalkoihin tulevat paineesta ja ovat seisomatyöläisellä yleisiä. Toisille kovettumia tulee herkemmin kuin toisille, siihen vaikuttaa perimä.
Miellyttävä hoito kutittaa kevyesti
Ensikertalaiselle kynsien ohentaminen ja kynsivallien käsittely tuntuu oudolta, ja pieni vesipora, jolla myös hiotaan, kutittelee mukavasti. Hoito on kuitenkin miellyttävää, eikä tunnu ikävältä tai ota kipeää. Jos jalkapohjani olisivat kovin herkät, en ehkä pysyisi tuolilla rauhassa enkä nauramatta.
–Kaikki eivät halua näyttää jalkojaan, jotkut jopa häpeävät niitä tai niissä olevia kovettumia tai kynsisientä. Hoitoon kannattaa kuitenkin tulla, varsinkin jos kantapään alueella on jo avohaava, josta bakteerit pääsevät kehoon. Hoitoon tulolle ei ole mitään estettä, täällä tehdään se mitä voidaan. Jos on tulehtunut haava, se hoidatetaan terveyskeskuksen kautta. Silloin hoidossa jää kylvetys jää väliin, mutta hoidetaan jalat muuten.
