Vimpelin kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 21. syyskuuta puolivuosikatsauksen. Kesäkuun lopussa kunnan tilikauden tulos oli noin 1,12 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarviossa koko vuoden tulokseksi on ennakoitu noin 208 000 euron alijäämää.
Puolivuosikatsauksen mukaan tuloja oli kesäkuun loppuun mennessä kertynyt 46,8 prosenttia talousarviosta ja menoja 54,3 prosenttia. Verotulojen toteuma oli 45,3 prosenttia ja valtionosuuksien 49,4 prosenttia talousarviosta.
Alkuvuoden alijäämään vaikuttavat muun muassa teknisen toimen vesilaskutuksen laskutuskausien muutos, hyvinvointialueelta kunnalle jääneiden kiinteistöjen vuokraamattomuus sekä henkilöstön kesäkuussa maksetut lomarahat. Myös seuraavan lukuvuoden sivistystoimen hankintojen kustannukset painottuvat kesäkuulle.
Hallinto- ja talousjohtaja Eveliina Nokua-Keisanen muistutti, etteivät menot jakaudu tasaisesti vuoden aikana. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain ja tarvittaviin toimenpiteisiin on tarkoitus ryhtyä mahdollisimman nopeasti.
Kesäkuun lopussa Vimpelin lainasalkku oli yhteensä noin 14,3 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa pankeilta oli 11,26 miljoonaa euroa ja lyhytaikaista kuntatodistuslainaa kolme miljoonaa euroa.
Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli korosti kokouksessa, että tulevien vuosien taloudessa on varauduttava niukkuuteen.
–Meillä ei ole kunnassa mitään sellaista, mistä olisi helppo lähteä leikkaamaan. Niukkuutta jaetaan kaikille hallinnonaloille, jotta säästöjä saadaan aikaiseksi, hän totesi.
Hyvinvointikertomus hyväksyttiin
Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa opiskelija Nea Hakolan tekemän laajan hyvinvointikertomuksen, joka kokoaa tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.
Valtuustossa hyvinvointikertomusta pidettiin laajana ja informatiivisena kokonaisuutena, jonka sisältämät tilastot ja mittarit tarjoavat pohjaa tulevalle päätöksenteolle.
Puheenvuoroissa korostettiin, että kertomusta tulisi hyödyntää käytännön työkaluna erityisesti talousarvion ja tulevien vuosien päätösten valmistelussa. Erityisesti nuorten ja ikäihmisten hyvinvointiin, vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyviä asioita pidettiin tärkeinä.
Hyväksytty hyvinvointikertomus julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Sen julkaisemista tullaan tuomaan esiin myös kunnan tiedotteissa.
Hyvinvointikertomus nostaa esiin kunnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita
Hyvinvointikertomus nostaa talouden rinnalle pitkän aikavälin haasteita. Vimpelin väkiluku oli vuoden 2025 lopussa 2554. Kesäkuun 2026 lopussa asukkaita oli ennakkotietojen mukaan 2575. Hyvinvointikertomuksen mukaan Vimpelin väestö kuitenkin vähenee ja vanhenee. Vuoden 2040 väestöennuste on 2129 asukasta. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on jo yli kolmannes, kun alle 17-vuotiaita on runsaat 15 prosenttia.
Väestön ikärakenteen muutosta kuvaava demografinen huoltosuhde oli vuonna 2025 Vimpelissä 89,9. Sataa työikäistä kohden oli siis lähes 90 lasta tai eläkeläistä.
Kesäkuun lopussa Vimpelissä oli 71 työtöntä työnhakijaa. Työttömien osuus työvoimasta oli 6,5 prosenttia, mikä oli Etelä-Pohjanmaan kuntien matalimpia lukuja. Hyvinvointikertomuksessa kuitenkin kiinnitetään huomiota pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden kasvuun. Vuonna 2025 jo joka viides Vimpelin työtön oli pitkäaikaistyötön. Myös vaikeasti työllistyvien osuus 15–64-vuotiaista kasvoi.
Nuorisotyöttömyys puolestaan lisääntyi vuonna 2025.
Hyvinvointikertomuksen mukaan lasten ja nuorten koetussa hyvinvoinnissa on tapahtunut myös myönteistä kehitystä.
Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus väheni vuodesta 2023. Myös kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus väheni tässä ikäryhmässä. Lisäksi elämään tyytyväisyys lisääntyi eri ikäryhmissä.
Huolenaiheeksi nousee kuitenkin lasten fyysinen toimintakyky. Vuonna 2025 yli kahdella kolmesta Vimpelin viidesluokkalaisesta oli MOVE!-mittauksen perusteella heikko fyysinen toimintakyky. Osuus oli lähes kaksinkertainen valtakunnalliseen ja hyvinvointialueen tasoon verrattuna.
Myös lukiolaisten kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus lisääntyi.
Hyvinvoinnin edistämisessä Vimpelillä vahva pohja
Hyvinvointikertomuksen mukaan Vimpelin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toiminta on monilla sektoreilla hyvällä tasolla. TEAviisarin perusteella kunta sijoittuu monilla osa-alueilla kärkipäähän erityisesti Järviseudun kuntiin verrattuna.
Kunta on jatkanut muun muassa harrastetakuumallia ja Kaikukorttia. Seuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille on järjestetty matalan kynnyksen liikuntaa ja lajikokeiluja. Lisäksi kunta on mahdollistanut maksutonta yksilöurheilua uuden ulkokuntosalin avulla.
Hyvinvointikertomuksessa todetaan kuitenkin, että HYTE-kertoimen tulosindikaattoreiden keskiarvo on laskenut. Erityisiä kehittämiskohteita ovat pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä nuorten jääminen koulutuksen ulkopuolelle.
Vimpelin kunnan saama HYTE-rahoitus on puolestaan kasvanut. Vuonna 2025 sitä kertyi runsaat 50 000 euroa, kun vuonna 2024 summa oli noin 44 000 euroa.
Katse seuraavalle valtuustokaudelle
Hyvinvointikertomuksen yhteydessä laadittu hyvinvointisuunnitelma vuosille 2026–2030 nostaa esiin tavoitteita lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kokonaisuutena asiakirjat kuvaavat kuntaa, jossa talouden tasapainottamisen rinnalla ratkaistavana on useita pitkän aikavälin kysymyksiä: väestön väheneminen ja ikääntyminen, työllisyyden rakenteet sekä lasten ja nuorten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen.
Samaan aikaan Vimpelissä on käynnissä merkittäviä investointeja ja kunnan palvelurakenteita uudistetaan. Puolivuosikatsauksen ja hyvinvointikertomuksen perusteella tulevien vuosien keskeiseksi kysymykseksi muodostuu, miten kunnan taloudelliset resurssit ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet sovitetaan yhteen.
Hyvinvointikertomus puolestaan nostaa keskeisiksi teemoiksi muun muassa väestön vähenemisen ja ikääntymisen, työllisyyden, nuorten hyvinvoinnin sekä HYTE-työn.
