Soinin yhteistalolla oli maanantaina 7. syyskuuta OX2-yhtiön järjestämä yleisötilaisuus. Siinä kerrottiin maanomistajille ja muille kuulijoille, miten Korkeamaan tuulivoimapuistossa työt ovat edenneet. Tilaisuuden veti Korkeamaan hankkeesta vastaava projektipäällikkö Ville Nevala. Myös yhtiön maankäyttö- ja sopimusasioista vastaava Carl Andtfolk ja työmaapäällikkö Noora Teräs olivat paikalla. Lisäksi tilannekatsausta oli antamamassa KSBR:n eli Keski-Suomen Betonirakennus Oy:n edustaja Jani Keckman.
–Yhteenvetona, perusinfran rakentamisessa ollaan jo pitkällä, Nevala totesi – ja niin pitää ollakin.
–Ensimmäisten voimalayksiköiden sähköntuotanto käynnistyy ensi kesänä. Kaikki 17 Vestas Eventus -mallista tuulivoimalaa saadaan valmiiksi loka-marraskuun 2027 vaihteessa. Tuulivoimaloiden yhteistehoksi tulee 108 megawattia (MW), jolla päästään noin 360 gigawattitunnin (GWh) vuosituotantoon.
Nevala vielä jatkoi, että sähkön tuottamisen ohella keskeistä on sähkön varastointi.
–Varastointiin on tulossa 48 akkukonttia ja 14 invertteriyksikköä. Akut ovat tyypiltään litiumrautafosfaattiakkuja. Sähkövarastot ovat tarpeen tasapainottamaan tuotannon ja kysynnän vaihteluita ja myös hintapiikkejä. Varastointikapasiteettia tulee 220 MWh ja tämä varasto voidaan purkaa tarvittaessa kahdessa tunnissa.
Invertterit ovat kiinteä osa järjestelmää. Niiden avulla tuotettu sähkö, joka on vaihtovirtaa, muutetaan tasavirraksi, jotta se saadaan ladattua akkuihin. Inverttereitä tarvitaan taas päinvastaisesti, kun akkuja aletaan purkaa.
Nevala kertasi keskeisiä asioita
Korkeamaa Wind Oy tulee toimimaan ruotsalaisomisteisen OX2-yhtiön tytäryhtiönä. Omistajayhtiö OX2 kehittää, rakentaa, myy, omistaa ja operoi teollisen mittaluokan uusiutuvan energian ratkaisuja. Yhtiö rakentaa useissa eri maissa tuulivoimaloita sekä maalle että merelle, mutta myös aurinkovoimaloita. Lisäksi yhtiö tarjoaa teknisen ja kaupallisen hallinnon palveluita sekä pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia, jotka tunnetaan lyhenteellä PPA. Se on sähkön tuottajan ja suuren sähkönkuluttajan välinen pitkäaikainen sähkönostosopimus. Sen tarkoitus on suojata sähkön hintavaihteluilta ja taata vakaa hinta. Yleensä rahoittajat mukaan lähteäkseen vaativat tällaista sopimusta.
KSBR:n edustaja Jani Keckman summasi, mitä kaikkea työmaalla on tehty. Hakkuutyöt eli puuston poisto on valmis. Tiestöstä on rakennettu 88 prosenttia ja nostokentistä noin 80 prosenttia. Louhoksen maisemointi on käynnissä Tyrisevänkalliolla, keskijännitekaapeloinnista on tehty noin puolet, yhdeksän perustusta on valettu seitsemästätoista, raudoitukset ja betonoinnit ovat käynnissä ja kallioankkureiden asennustyöt ovat alkamassa. Sähköaseman rakentaminen alkoi jo toukokuussa ja maanrakennustyöt ja perustukset ovat valmiina. Päämuuntajien toimitus on maalis-huhtikuussa 2027. Asemarakennus saadaan työmaalle loppuvuodesta. 110 kW:n voimajohtoa tulee 10 kilomeriä sähkönsiirtoon Alajärven Möksyyn ja sitä kautta Fingridin kantaverkkoon. Puusto linjalta on poistettu, perustukset valmiit pylväitä varten ja niiden pystytys on jo aloitettu Alajärven sähköaseman päästä.
Sitten on vielä akkuvarasto. Sen rakennustyöt on aloitettu, maadoitukset on tehty samoin routaeristyksiä ja öljynkeräysputkistoa. Perustuselementtien asennus on käynnissä. Paljon siis on tapahtunut helmikuun lopun jälkeen. Itse sähköaseman rakentaa Nordic Electro Power Oy ja voimajohtolinjan Omexom Oy. Hankeen pääsuunnittelija on Ramboll Finland Oy.
”Sopimukset on solmittu”
Tiukkoja kysymyksiä asianosaisilta ei tullut. Sopimukset on solmittu, ja kaikilla osapuolilla oli tieto, mitä on tulossa. Eräs harvoista kysymyksistä koski tuulivoimaloiden vaikutusta television ja puhelimen kuuluvuuteen. Nevala kertoi, että tarpeelliset mittaukset on tehty alkukartoituksessa ja ne uusitaan projektin valmistuttua. Jos ilmenee merkittävää eroa, yhtiö on velvollinen tarvittaviin toimiin yhteyksien parantamiseksi. Nevala käsitteli puheessaan myös turvallisuusasioita ja korosti ottamaan yhteyttä pienimmissäkin asioissa, jotka liittyvät vaaratilanteisiin, mahdollisiin ympäristövahinkoihin tai epäasialliseen käytökseen.
–Työmaa on sokkeloinen, teitä ristiin rastiin ja niillä ei ole puomeja. Kameravalvontaa on, mutta se ei ulotu joka paikkaan. Maanomistajilla on oikeus liikkua alueella, mutta varovaisuutta on syytä noudattaa, Nevala muistutti.
Isoista työkoneista on huononäkyvyys ja louhosalueella putoamisvaara. Nevala vielä totesi, että alueelle voidaan järjestää opastettu kiertoajelu, jos halukkaita ilmaantuu tarpeeksi.
”Takana on pitkä tie”
Soinin kunnalle Korkeamaan tuulipuiston valmistuminen on iso asia verotulojen muodossa. Ville Nevalan alustava arvio kiinteistöverosta oli noin 38 000 euroa voimalaa kohti vuodessa. Yhteissumma 17 voimalasta nousee näin lähes 650 000 euroon.
Puhelimitse kunnanjohtaja Maija Pihlajamäki avasi talouslukuja.
–Soinin kunnan kokonaisverotulot ovat nykyisin noin 5 miljoonaa euroa ja se sisältää kiinteistöverotuloja 1,2 miljoonaa euroa. Tuo noin 650 000 euron lisäys tarkoittaa yli 50 prosentin korotusta kiinteistöverotuloihin ja korotuksen jälkeen kiinteistöverot ovat noin yksi kolmasosa kunnan verotuloista. Tämän lisätulon merkitys ja tarpeellisuus korostuu entisestään, kun valtionosuudet ovat enenevässä määrin leikkausten kohteena.
Pihlajamäki totesi vielä, että takana on pitkä tie. Kuntalaisista osa on ollut tuulivoimahanketta vastaan, toiset puolesta. Kaikkiaan reippaasti yli kymmenen vuotta meni, kun asioista valitettiin – ja tunnetusti valitusten käsittely vie aikaa.
Syövätkö uudet datakeskukset meiltä sähkön, riittääkö siirtokapasiteetti?
Tilastokeskuksen ja Energiateollisuuden ennakkotietojen mukaan Suomessa kulutettiin sähköä viime vuonna yhteensä 84,7 terawattituntia. Kotimaisella tuotannolla Motivan mukaan katettiin 93 prosenttia. Tietolähteestä riippuen fossiilivapaata tuotannosta oli noin 94–96 prosenttia.
Eniten sähköä tuotetaan ydinvoimalla, peräti 36 prosenttia ja siitä Olkiluodon osuus on 27,5 prosenttia. Tuulivoima kasvaa vauhdilla, sen osuus on noussut hieman yli 26 prosentin. Tuotantomäärä oli vuoden lopulla 9 400 megawattia. Tällä hetkellä rakenteilla on yhdeksän tuulipuistoa, joiden nimellisteho on 901 megawattia. Tämä tarkoittaa kahta terawattituntia täydellä teholla. Tieto perustuu Suomen uusiutuvat ry:n kesäkuun lopussa päivitettyyn hankelistaan. Käytännössä se vastaa 100 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta, jos keskimääräinen kulutus olisi 20 000 kilowattituntia.
Vesivoimalla sähköä tuotetaan enää 14,5 prosenttia, biomassalla ja niin sanotulla yhteistuotannolla 12 prosenttia. Paljon hehkutetulle aurinkovoimalle ja muille tuotantotavoille jää kahdesta kolmeen prosenttia. Tuulivoiman ongelma on, että tuulettomat päivät osuvat talven kylmimmille päiville, jolloin sähkönkulutus on suurinta.
Fingridin arvioissa Suomen sähkönkulutus kasvaa nykyisestä noin 83–86 terawattitunnista 103–123 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2035 kulutus voi olla jo 159 terawattituntia. Suurimpia uusia kuluttajia ovat datakeskukset, vety ja muu uusi teollisuus.
Suuri uutinen 9. syyskuuta oli Googlen 13 miljardin datakeskushankkeet Suomeen vuosina 2027–2028. Nykyisin Google käyttää sanontaa bring your own power, tuo oma sähkösi. Pitäisi ehkä sanoa, että hanki. Fortumin tiedotteen mukaan Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22 vuoden sähkönostosopimuksen (PPA), joka kattaa asteittain enintään 50 prosenttia Loviisan ydinvoimalan tuotantokapasiteetista vuosina 2030–2049. Lisäksi yhtiöt ovat tehneet aiesopimuksen, jossa selvitetään uuden ydinvoiman, uusiutuvan tuotannon ja joustoratkaisujen rakentamista.
Haminassa Googlelle sähkö tuotetaan lähellä. Kajaanin, Vaalan ja Muhoksen kohdallakin sähköä on saatavissa läheltä, mutta sähköverkkoinvestointeja joudutaan tekemään hankkeen vaatiman poikkeuksellisen suuren tehon vuoksi. Fingrid on ryhtynyt jo tarvittaviin toimiin. Silti aiheellinen kysymys on, pystytäänkö tuotantoa ja siirtoverkkoa rakentamaan kasvavan kysynnän tahdissa. Ja kuinka käy sähkön hinnan tavalliselle kuluttajalle yleensä ja etenkin kulutushuippuina? Pahaa pelkään.
Kuka kantaa tuulivoiman riskit?
Sähkön tarve kasvaa merkittävästi lähivuosina, kuten uutisistakin olemme saaneet tietää, ja keskustelua aiheen ympärillä käydään paljon. Etenkin tuulivoimaa rakennetaan nyt valtavasti. Keskusteluissa vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys, mitä tapahtuu, jos investoinnin taloudellinen yhtälö ei toteudukaan suunnitellusti.
Paikallistasolla konkreettisia kysymyksiä ovat ainakin seuraavat: maanomistajan suhde tuulivoimayhtiöön, mitä sopimus sanoo voimalan elinkaaren päättymisestä, onko purkamiseen riittävä vakuus, mitä tapahtuu yhtiön vaihtuessa tai puiston siirtyessä uudelle omistajalle, entä mitä tapahtuu mahdollisessa konkurssissa. Nämä kysymykset johtavat lisäkysymykseen. Voiko kustannukset lopulta valua maanomistajalle ja viime kädessä kunnalle, jos maanomistajan rahat eivät riitä?
Ainakin Alajärvellä tästä aiheesta on keskusteltu paljon. Esimerkiksi kaupunginvaltuutettu ja teknisen lautakunnan puheenjohtaja Terho Mäkelä on kirjoittanut sekä Maaseudun Tulevaisuuteen että paikallislehtiin. Mäkelän viesti on selvä. Suin päin ei kannata allekirjoittaa mitään sopimuksia.
–Jos tuulivoimayhtiön edustajat lähestyvät sinua, maanomistajaa, minä henkilökohtaisesti ja kuntapäättäjänä neuvon yhteistyöhön muiden maanomistajien kanssa ja käyttämään asiantuntija-apua vuokrasopimusten tekemiseen. Sopimusehdot pitää olla samanlaiset kaikille.
Mäkelä myös korosti, että purkuvakuuksille pitää saada pankkitakaus ja ne on sidottava elinkustannusindeksiin. Pankkitakaus on asetettava heti, kun voimalat ovat aloittaneet sähköntuotannon. Summan on oltava vähintään 200 000 euroa voimalaa kohti ja sähköasemaa kohti 50 000 euroa.
Lainsäädäntö usein jälkijunassa
Ympäristöministeriön Käytöstä poistettujen maatuulivoimaloiden purkuhankkeessa valmisteltu lakiluonnos oli lausuntokierroksella alkuvuodesta 2026. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä tänä syksynä. Esitysluonnoksessa ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027. Purkuvakuutta ja kunnan toissijaista purkamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin vain tuulivoimaloihin, joita koskevaa rakentamislupaa haettaisiin aikaisintaan vuonna 2028 (lausuntopalvelu.fi). Perustuslaillisista syistä jo rakennettuihin ja rakenteilla oleviin tuulivoimaloihin tulevaa lainsäädäntöä ei voida soveltaa.
Mäkelä muistutti vielä tuulivoimaloiden yhteydessä sähkön siirtoon liittyvästä ongelmasta. Siihen tarvitaan vähintään 110 kilowoltin siirtolinja. Maanomistajat, joiden maiden läpi uudet siirtolinjat vedetään, eivät pääse osallisiksi tuulivoimaloiden tuotoista ja jäävät selvästi huonompaan asemaan. Mäkelä peräänkuuluttaa, että samat korvausperiaatteet pitäisi koskettaa kaikkia voimala-alueiden alle jääviä maa-alueita mukaan lukien siirtolinjat ja uudet tiealueet.
Sirpa Perkkiö
Aiheeseen liittyvää
