Evijärven Uittomieskämpällä nähtiin 5. elokuuta näyttävä kattaus erilaisia kansallispukuja.
Evijärvi-seuran puolesta tilaisuuden avasi Kaisu Huhtala, joka kertoi puolitoistatuntisen ohjelman aikana olevan aikaa puhua kansallispuvuista, esitellä niitä ja esittää kysymyksiä Marjo Vesapuistolle.
–Kansallispuvun syntymäpäivä on tänään eli 5. elokuuta. Vuonna 1885 keisari Aleksanteri III ja hänen keisarinnansa tulivat käymään Suomessa ja saivat lahjaksi soutuveneen. Kahdeksan kansallispukuihin pukeutunutta neitoa souti veneen rantaan, ja päivästä tuli kansallispuvun syntymäpäivä, Vesapuisto kertoo historiasta.
Nykyisin päivää vietetään laajemmin. Kansallispukujen tuuletuspiknikkejä ja -päiviä järjestetään ympäri Suomea. Tapahtumiin voi osallistua ilman kansallispukua tai kansallispuku päällä.
Ennen pukeutumissäännöt olivat tiukemmat, mutta nykyisin pukua voi pitää rennommin esimerkiksi yhdistelemällä sitä farkkuihin. Tyylinä voi olla niin sanottu TMP eli ”tuunaa mun perinne”.
Marjo Vesapuisto kertoi omasta kansallispukuharrastuksestaan, joka on vienyt mennessään.
–Harrastus alkoi Lappajärven ammattikoulun ompelupuolelta 90-luvun lopulla. Ompelin itselleni Tuutarin puvun, enkä edes ymmärrä, miksi valitsin niin vaikean puvun. Sen tekemiseen meni yhdeksän vuotta. Olen tehnyt sukulaisille ja tuttaville pukuja, nyt olen ommellut niitä yli 30 vuotta ja nykyisin teen sitä päivätyönä sekä opetan kansalaisopistolla.
Hän kertoo pukujen käytön lisääntyneen ilahduttavasti. Harrastus on voimissaan, ja ihmiset ymmärtävät nykyisin paremmin kaapissa olevien kansallispukujensa arvon.
–Paljon korjataan pukuja omille mitoille. Ne kun kuuluvat kutistuvan kaapeissa, hän naurahtaa.
Monien tarinoiden puvut
Lyhyehkön yleiskatsauksen jälkeen jokainen sai esitellä oman kansallispukunsa. Kuultiin tarinoita puvuista, joista toiset olivat perintökalleuksia, jotkut itse tehtyjä ja osa löytöjä. Löydön taustalla saattoi olla yhteys kyseiseen Suomen alueeseen tai yksinkertaisesti ihastuminen puvun värimaailmaan. Syyt lienevät moninaiset.Monia tarinoita puvuista
Tuuletuksessa nähtiin miesten päällä muun muassa Kuolajärven saamen perinnepuku sekä liki täydellinen Härmän puku hattuineen, puukkoineen ja helavöineen. Naisten yllä oli esimerkiksi Koillismaan, Munsalan, Peräpohjolan ja Härmän pukuja.
Pelkistetyn kauniin Aino-puvun mukana oli ollut 607 markan ostokuitti vuodelta 1974.
Kun kaikki puvut oli esitelty, Vesapuisto antoi vinkkejä muun muassa huivien ja yleispaidan käyttöön. Etiketin mukaan kansallispuvun kanssa pitää olla sukat.
Järviseudun pukuun on jokaisen paikkakunnan mukaan oma korunsa. Koruja kannattaa puhdistaa, sillä ne ovat perin hintavia. Rahat voisi toki käyttää huonomminkin.
Anu Rinne
Luitko jo nämä?
