Vaihda salasana Kirjaudu

Toiminnalla mitaten Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan eläkeyhdistykset ovat valtakunnan eliittiä

Tommi Kamppinen, kuvassa oikealla, toi Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin terveiset Lehtimäen eläkeyhdistykselle, kun yhdistys vietti 50-vuotisjuhlaansa huhtikuun lopulla. Hän osallistui tilaisuudessa myös ansiomerkkien jakoon yhdessä piirin puheenjohtajan Anna-Liisa Ruutiaisen kanssa (kuvassa vasemmalla). Samalla vaihdettiin ajatuksia leppoisissa tunnelmissa.
Tommi Kamppinen, kuvassa oikealla, toi Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin terveiset Lehtimäen eläkeyhdistykselle, kun yhdistys vietti 50-vuotisjuhlaansa huhtikuun lopulla. Hän osallistui tilaisuudessa myös ansiomerkkien jakoon yhdessä piirin puheenjohtajan Anna-Liisa Ruutiaisen kanssa (kuvassa vasemmalla). Samalla vaihdettiin ajatuksia leppoisissa tunnelmissa.
Tommi Kamppinen, kuvassa oikealla, toi Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin terveiset Lehtimäen eläkeyhdistykselle, kun yhdistys vietti 50-vuotisjuhlaansa huhtikuun lopulla. Hän osallistui tilaisuudessa myös ansiomerkkien jakoon yhdessä piirin puheenjohtajan Anna-Liisa Ruutiaisen kanssa (kuvassa vasemmalla). Samalla vaihdettiin ajatuksia leppoisissa tunnelmissa.
Tommi Kamppinen, kuvassa oikealla, toi Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin terveiset Lehtimäen eläkeyhdistykselle, kun yhdistys vietti 50-vuotisjuhlaansa huhtikuun lopulla. Hän osallistui tilaisuudessa myös ansiomerkkien jakoon yhdessä piirin puheenjohtajan Anna-Liisa Ruutiaisen kanssa (kuvassa vasemmalla). Samalla vaihdettiin ajatuksia leppoisissa tunnelmissa.
Lukuaika:
3–4 minuuttia

Eläkeläiset sitä ja eläkeläiset tätä. Mitä löytyy tapahtumien taustalta, se jää joskus vähemmälle huomiolle. Useimmiten se liikkeelle paneva voima on paikallinen eläkeyhdistys. Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Tommi Kamppinen hehkuttaa eteläpohjalaisia.

–Olemme suurin valtakunnallisen Eläkeliiton piirijärjestö. Alajärven eläkeyhdistys 1100 jäsenen voimin on isoin paikallisyhdistyksemme ja se on valtakunnallisesti kooltaan peräti toisella sijalla. Jäseniä paikallisyhdistyksissä Etelä-Pohjanmaalla on noin16 000, mikä tarkoittaa lähes kymmentä prosenttia maakunnan asukkaista. Enemmänkin voisi olla, Kamppinen muistutti.

Suuruus ei ole itseisarvo, vaan toiminta. Kamppinen korosti, että se on Etelä-Pohjanmaalla keskiössä. Jäsenille tarjotaan muun muassa kerho-, liikunta-, vapaaehtois- sekä retki- ja matkatoimintaa. Toiminnan monipuolisuus ja kaikkinainen aktiivisuus on huomattu myös valtakunnan tasolla, ja siitä Kamppisen mukaan on tullut paljon kiitosta.

–Tunnen aika hyvin järjestökenttää, saamamme kiitokset ovat ansaittuja – me eteläpohjalaiset voimme olla ihan ylpeitä itsestämme. Meidän ajatuksillemme ja ideoillemme on kysyntää valtakunnan tasolla asti.

Viestintää voidaan kehittää ja olla vieläkin paremmin ajan hermolla

Kamppinen näkee eläkeyhdistysten toiminnan tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpänä väestön ikääntyessä. Joka puolella käy leikkuri yhteiskunnan rahoittamissa palveluissa. Monien järjestöjen asema on vaakalaudalla leikkausten takia. Eläkeyhdistysten piireihin ja paikallisyhdistysten toimintaan leikkurit eivät iske, koska ne eivät ole saaneet tähänkään asti suoria avustuksia. Valtakunnallinen Eläkeliitto on ollut esimerkiksi STEA-rahoituksen piirissä, joten siihen liittyy tiettyjä epävarmuuksia. Valtakunnallinen Eläkeliitto tarjoaa piireille ja paikallisyhdistyksille koulutusta ja muuta sisältöä. Eläkeliitto vastaa myös muun muassa edunvalvonnasta, digitalisaatioon liittyvästä kehitystyöstä kuten esimerkiksi kotisivuista ja jäsenrekisterin ylläpidosta.

–Jotta selviämme haasteellisessa maailmassa, toimintaa pitää tehostaa. Aina asioita voi tehdä entistä paremmin. Voimme parantaa esimerkiksi viestintää. Paras tulos saavutetaan, kun tiedonvaihto toimii molempiin suuntiin. Alueellista yhteistyötä voidaan kehittää entisestään, sanoo Kamppinen.

–Uskallan sanoa, että meidän pitää pystyä olemaan entistä enemmän ajan hermolla. Meiltä vaaditaan avarakatseisuutta tunnistaa ikääntyvien ihmisten tarpeet. Tulevaisuusnäkökulma pitää olla mukana suunnittelussa punaisena lankana tässä ja nyt tekemisen ohella.

Kamppinen vielä muistutti, että eläkeyhdistykset saavat valita edustajansa kuntien ja hyvinvointialueen vanhusneuvostoihin. Sitä kautta saadaan vietyä viestiä eteenpäin ikäihmisiä koskevissa asioissa ja välitettyä tietoa sitten eläkeyhdistysten kautta koko jäsenistölle.

Sokkoretkellä Äänekoskella
Alajärven eläkeyhdistyksen tämän kesän sokkoretki tehtiin 4. ja 5. päivä kesäkuuta. Matka suuntautui Saarijärven ja Äänekosken seuduille. Tässä on yksi linja-autolastillinen retkeläisiä kuvattuna Metsä Groupin vierailukeskus Nemuksessa. Retkelle osallistui kahtena päivänä noin 200 henkilöä.

Alajärven eläkeyhdistyksen menestyksen taustalla monipuolinen toiminta sekä aktiivinen hallitus ja jäsenistö

Tieto siitä, että Alajärven eläkeyhdistys on peräti Suomen toiseksi suurin, pistää miettimään, mikä on menestyksen salaisuus. Alajärven eläkeyhdistyksen puheenjohtaja Antti Laukkosella ei ollut antaa yhtä selvää syytä.

–Kyllä se taitaa olla yksinkertaisesti toiminnan monipuolisuus. Meillä on yhdistyksessä toimelias hallitus, ja siinä pohditaan ja kehitetään toimintamuotoja, joista jokainen voisi löytää jotain kiinnostavaa. Hallituksen tukena on aktiivinen jäsenistö.

Alajärvellä elää eräs vanha perinne, joka saattaa madaltaa kynnystä yhdistyksen jäseneksi liittymiseen ja mukana pysymiseen. Laukkonen kertoi, että Eläkeliiton Jouluviesti pyritään jakamaan henkilökohtaisesti jokaiselle jäsenelle. Liikkeelle lähtee keskimäärin 40 yhdistysaktiivia kiertämään kylillä.

–Toiset keräävät tässä yhteydessä vuotuisen jäsenmaksun, toiset vasta keväällä. Kierroksilla pyritään saamaan toimintaan myös uusia jäseniä. Samalla tarjoutuu keskustelutuokio jäsenten kanssa. Laukkonen vielä totesi, että näin saadaan suoraa palautetta yhdistyksen jäseniltä, erityisesti sitä kiitosta.

Sokkoretkien suosio ei laannu

Sokkoretket keräävät suurimmat osallistujamäärät Alajärvelläkin. Myös yhdistyksen syys- ja kevätkokoukset saavat jäsenet liikkeelle. Laukkonen arveli ohjelmassa olevan ruokailun lisäävän kokousten suosiota. Ruokailu on osa ohjelmaa myös Luoma-ahon kylätalolla 23. heinäkuuta pidettävillä kesäpäivillä. Tapahtumatarjonnan ikisuosikki on bingo, jota pelataan keskiviikkoisin ABC:llä elokuun puolivälistä toukokuun puoliväliin. Viime vuonna järjestettiin ensimmäisen kerran kirkkopäivä. Tämän ”tempauksen” myötä paikalle saapui tavallista enemmän kirkkokansaa. Kirkkopäivä kirkkokahveineen järjestetään tänäkin vuonna elokuun loppupuolella. Paljon erilaista, mutta huolella mietittyä tapahtumaa: siinä se suosion salaisuus taitaa piillä.

Sirpa Perkkiö

Ote Ritva Leppäahon runosta aiheena sokkoretki 4. ja 5. kesäkuuta

ABC:ltä lähdettiin, risteyksessä jännitettiin, minne auto käännettiin.

Kohta sitten huomattiin Halla, Nälkä, Kuolema ohi kiiti vauhdilla.

Keski-Suomeen auto kääntyi, maisemia katseltiin, kuulumisia vaihdeltiin.

Linnan Liisa, kahvit tarjos’, kera pullan maittavan!

Sitten matkaa jatkettiin.

Keski-Suomen metsät, haat kauneimmassa loistossaan

silmää sekä sydäntä lämpimästi hellivät….

Jaa Somessa

Jätä kommentti