Kortesjärven Rantamajan tiistaitanssit keräävät kesäisin satoja lavatanssin harrastajia ympäri Suomea. Suosio noteerattiin hiljattain valtakunnallisessa mediassa YLE:n tehtyä aiheesta reportaasin. Syrjäiselle tanssilavalle johtaa kolme toinen toistaan retkellisempää soratietä, joiden kunto ei aina välttämättä ole ollut paras mahdollinen. Miten tansseja järjestävä Huvipirtti Oy on tavoittanut tanssijat syrjäiselle lavalle ja vieläpä tiistaina? Entä mikä on paikan vetovoiman salaisuus?
Huvipirtti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jani Pirttinen kertoo suosion yllättäneen heidätkin.
–Olemme itsekin yllättyneet, että olemme tavoittaneet tanssijoita myös todella kaukaa. Tietysti on selvää, että karavaanarit liikkuvat kesäisin, Pirttinen kommentoi.
Suosion voisi kuvitella johtuvan tarkkaan mietitystä ja onnistuneesta somestrategiasta. Huvipirtti Oy:llä ei kuitenkaan ole Instagram-tiliä ja Facebookissa seuraajia on noin 1500. Lukema ei varsinaisesti korreloi tanssi-iltojen kävijämäärän kanssa. Pirttisen mukaan varsinaista somestrategiaa heillä ei ole.
–Teimme tilin Facebookiin ja lähdimme vain tekemään. Siellä olemme olleet aktiivisia ja meillä on tietynlainen ”tone of voice”, joka päivityksissä toistuu ja ihan hyvin olemme sitä kautta ihmisiä tavoittaneet. Toki jonkin verran on mainontaa printtilehdissä, mutta ei paljoa.
Pirttinen arvelee tiedon hyvistä tanssipaikoista kulkevan harrastajien keskuudessa puskaradion kautta. Hänen mukaansa Rantamajan tiistaitansseilla on hyvä maine, joka lähtee henkilökunnasta.
–Kaikki lähtee siitä, että asiakkaille olisi mahdollisimman hyvä vastanotto ja sitä kautta meistä on puskaradiossa hyvä sanoma.
Alkoholittomuus vetää tanssiin keskittyviä ihmisiä
Sinällään emme ole tätä brändilähtöisesti miettineet. Tietysti nämä tiistai-illat meitä tavallaan brändää, mutta onhan merkittävässä osassa tämä Rantamajan idyllinen sijainti ja perinteinen tunnelma, joka tästä mäntymetsästä ja järven rannasta välittyy. Samoin tästä torpparin asfaltista, eli soratiestä, Jani Pirttinen naurahtaa.
Myös itse lava on Pirttisen mukaan juuri oikealainen heidän tarpeisiinsa.
–Lähtökohdat ovat hyvät. Lava on hyvässä kunnossa ja Isomäen maamiesseura on tehnyt todella hyvää työtä. Aina on keväisin kyläläisiä mukana talkoissa, Pirttinen kiittelee.
Merkityksellisenä hän pitää isänsä Jouko Pirttisen rakentamaa tasokasta ohjelmistoa, mutta myös anniskelun puuttumista.
–Alkoholittomuus on varmaankin yksi syy, joka vetää tänne nimenomaan tanssiin keskittyviä ihmisiä. Tokihan kesäisessä yössä välillä näkee peräkontin nousevan ja sekin on aivan ok. Järjestyshäiriöitä meillä on ollut oikeastaan pyöreä nolla ja siitä kiitos asiakkaillemme, Pirttinen toteaa.
Kävijäennätystä Pirttisen mukaan pitää kesällä 2024 esiintynyt Komiat. Lippuja myytiin yli 500. Viime kesän esiintymisen Komiat peruutti. Pirttinen arvelee syyksi suosion nopean kasvun.
–Luultavasti kasvaneen suosion myötä tämän, kuten monen muunkin lavan kapasiteetti ei enää palvellut heitä ja he siirtyivät sitten suuremmille lavoille, Pirttinen arvelee.
Tulevaisuuden suunnitelmien suhteen hän on maltillinen. Suurempia muutoksia ei ole tulossa, vaikka ideoita toki heitellään.
–Aina toki jotain on kytemässä, mutta olemme tyytyväisiä tähänkin konseptiin. Tämä on sellainen tuttu ja turvallinen malli asiakkaille tulla tiistaisin tanssimaan ja toistaiseksi jatketaan saman tyyliin, Pirttinen toteaa.
”Suurikin määrä ihmisiä pystyy tanssimaan, kun happi kulkee”
Entä mitä mieltä asiakkaat ovat konseptista ja paikan tunnelmasta, ja mistä he ovat Rantamajasta kuulleet? Ensimmäiset haastateltavat eivät ole kovin kaukaa. Katri Tynjälä ja Sami Ala-Louvesniemi ovat saapuneet Lapualta. Rantamaja on heille tuttu, sillä Tynjälän äidillä on lähistöllä mökki. Tiistaitansseissa he ovat kuitenkin ensimmäistä kertaa.
–Tulimme erityisesti tanssikurssin takia, joka järjestettiin ennen tansseja, sanoo Tynjälä.
Pari kertaa kuukaudessa lavatansseja harrastava pariskunta antaa Rantamajalle tunnustusta.
–Täällä on hienot fasiliteetit. Hienosti laitettu. On tilaa ja ilmastointikin, Tynjälä mainitsee.
–On huomioitu hyvin, että suurikin määrä ihmisiä pystyy tanssimaan, kun happi kulkee, kiittelee Ala-Louvesniemi.
Nuoren pariskunnan mukaan paikalla oli yllättävän vähän muita nuoria. Pohdimme, voisiko Instagram-tilin avaaminen houkutella paikalle myös nuorempaa väkeä.
–Kyllä nykypäivän mainonta on aika paljolti sosiaalisessa mediassa ja varsinkin nuoret saavat tietoa sieltä, he pohtivat.
Lavatansseissa riisutaan tittelit
Istun grillikioskin vieressä olevaan pöytään nauttimaan tanssimakkaraa. Samoilla asioilla on pariskunta, joka on saapunut Viitasaarelta. Haastattelua he eivät halua antaa, mutta kertovat saaneensa kuulla paikasta kuunneltuaan radio-ohjelmaa, jossa tiistaitansseja oli käsitelty.
Anonyymeinä haluavat pysytellä myös asuntoautolla saapunut keski-ikäinen oululaispariskunta. He kertovat kierrelleensä tanssipaikkoja jo parisen viikkoa ja kilometrejä kertyneen jo lähes 3000. Heiltä saan kuitenkin mielenkiintoista tietoa lavatanssikulttuurista.
–Lavatansseissa tittelit riisutaan ja toisinaan ei kerrota edes nimiä. Meillä on paljon naamatuttuja, joiden kanssa on usein tanssittu ja juteltu, mutta ei olla edes esittäydytty, mies kertoo perustellen päätöstä esiintyä anonyyminä.
Pariskunta on Rantamajalla ensimmäistä kertaa ja saaneena tiedon Tanssiin.fi – sivustolta, joka toimii heidän mukaansa tärkeänä digitaalisena kanavana puskaradion ohella. Lava saa kehuja hyvästä lattiasta ja kauniista miljööstään.
Rannan tuntumassa peilityyntä järvimaisemaa lumoutuneena ihailee kokkolalainen Marianne. Hän on kuullut paikasta kehuja ja vierailee Rantamajalla jo toista kertaa.
–Olen vuoden verran tanssinut ja tämä on tanssiharrastajien keskuudessa todella suosittu paikka ja olen kuullut tästä paljon hyvää.
Myös Marianne kehuu kaunista miljöötä ja tilavaa lavaa laadukkaita orkestereita unohtamatta. Hän pitää myös siitä, että lava on päihteetön.
–Kyllä itse tykkään siitä, että tämä on päihteetön. Se luo sellaisen turvallisen tilan, Marianne toteaa.
Hänen mukaansa Rantamajalla pääsee hyvin tanssimaan. Hakijoista ei ollut pulaa nytkään.
–No on kyllä hakijoita ollut riittämiin. Välillä pitää lähteä vähän ulos hengähtämään, Marianne naurahtaa.
Jani Kielinen
