Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskus tiedotti keväällä, että Alajärven Lehtimäellä sijaitsevan Kätkänjärven säännöstelypato uusitaan ja samalla rakennetaan kalatie, ohitusuoma. Sen kautta voidaan jatkossa juoksuttaa etenkin kesäaikaan pienet virtaumat. Itse pato palvelisi ennen kaikkea tulvatilanteissa, kun joudutaan tasoittamaan lähtövirtaumia. Työt käynnistyivät toukokuun alussa ja lokakuun nimiin pitäisi olla valmista. Rakennusurakasta vastaa Destia. Hankkeen kokonaishinta verottomana on noin 750 000 euroa, josta rakentamisen osuus on 565 000 euroa.
Elinvoimakeskuksen vesitalousasiantuntija Petri Issakoff avasi hankkeen vaikutuksia. Kätkänjärvi on Lapuanjoen latvajärvi, josta vedet purkautuvat Kätkänjokea pitkin Rantatöysänjärveen ja sitten Kuortaneenjärveen ja sitä kautta Lapuanjokeen. Latvoilla tehtävien toimenpiteiden vaikutukset ulottuvat alapuolisiin vesistöihin ja se on huomioitava.
–Kätkänjärven vedenkorkeudet eivät käytännössä muutu, mutta vähälumisten talvien jälkeen kevätalennus on nykyistä pienempi. Issakoff selvensi vielä, että Ilmastonmuutoksen myötä tarve pienempään kevätalennukseen lisääntyy ja siihen nyt varaudutaan. Järven lähtövirtaumat pysyvät entisellään, mutta niiden ajoitus muuttuu. Jatkossa vesi pyritään ohjaamaan kalatietä pitkin. Runsaamman veden aikoina vettä juoksutetaan myös säännöstelypadon kautta.
”Alkuvuosina järvi meni usein kesällä melkein kuivaksi”
Uuden padon rakennustarve ilmeni kuusi vuotta sitten kuntotarkastuksen yhteydessä. Issakoff kertoi, että Kätkänjärven vuonna 1968 rakennetun padon rakenteet näyttivät silmämäärinkin arvioiden heikoilta.
–Betonista otetut näytteet osoittivat, että nykyistä patoa ei kannata korjata. Käynnistettiin hanke uuden padon rakentamiseksi. Issakoff kertoi vielä, että padosta on tulossa pitkälti entisen kaltainen. Juhannuksen jälkeisellä viikolla vanha pato oli vielä paikoillaan. Uusiminen alkaa, kun ohitusuoma on saatu täysin valmiiksi.
Vaikka Kätkänjärvi on pinta-alaltaan vain noin 260 hehtaaria, sen virkistysarvo on merkittävä. Ympärillä on yli sata rantakiinteistöä. Kätkänjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Muilu näki säännöstelyn muuttamisen tervetulleena. Muiluilla on ollut Kätkänjärvellä vapaa-ajanasunto parisenkymmentä vuotta.
–Alkuvuosina järvi meni usein kesällä melkein kuivaksi. Viime vuosina vedenpinta on pysynyt kohtuudella vakaana. Se on järven virkistyskäyttöön oleellisesti vaikuttava asia.
Kätkänjärvessä on tyypillinen matalan järven kalakanta: ahventa, haukea, särkeä ja lahnaa, taimenestakin on tehty havaintoja. Muilu kertoi, että Lehtimäen osakaskunta on istuttanut järveen myös muun muassa siikaa ja kuhaa. Issakoff arvioi, että virkistyskäytön ohella järven ekologinen tila paranee uuden säännöstelykäytännön myötä. Entistä vakaampi vedenkorkeus vaikuttaa erityisesti kalojen kutuolosuhteisiin.
Issakoff summasi lopuksi tulevaisuuden tavoitteita kalakantojen kannalta.
–Alapuolella on vielä muutamia vaellusesteitä, jotka haittaavat vähävetisenä aikana kalojen, kuten taimenen liikkumista. Pyrkimys on saada korjattua tilanne.
Sirpa Perkkiö
