Alajärven nuorisoseuran perustamiskokous pidettiin 5.1.1896, jolloin jäseneksi liittyi 33 naista ja 49 miestä. Ensimmäisenä toimintavuonna julkaistiin lehti Kylän Viesti, järjestettiin iltamat ja Minna Canthin Murtovara-näytelmä esitettiin Hoiskon talon riihessä. 1901 hankittiin toimitaloksi Soiniin menevän tien varresta meijerirakennus. Urheilun saralla nuorisoseura järjesti naisvoimistelua, pyöräilyä ja painia.
Toimitila paloi 14.5.1917. Uutta toimitilaa varten ostettiin Keisarinkangas-tila, jolla talo sijaitsee edelleen. Talon suunnittelijaksi valittiin arkkitehtiopiskelija Alvar Aalto. Nuorisoseurantalo valmistui vuonna 1920. Säilyneen tiedon mukaan Aalto halusi piirtää talon vapaaehtoisena sotapalveluksena, korvaamaan sitä, että oli niin vähän osallistunut suojeluskunnan harjoituksiin. Kuusi vuotta myöhemmin talo siirtyi Alajärven suojeluskunnan omistukseen 60 000 markan hinnalla. Suojeluskunta teki taloon mittavan peruskorjauksen. Myös Lotta Svärdin osasto toimi tiloissa vuoteen 1944. Tuolloin suojeluskunta päätti myydä talon Alajärven Kiinteistö Oy:lle.
Talo palasi kirkonkylän nuorisoseuran omistukseen jälleen vuonna 1946. 1960 nuorisoseuran talo jouduttiin jälleen peruskorjaamaan, koska kunto oli päässyt rapistumaan.
Koko historiansa ajan on nuorisoseuralla ollut haasteita talouden kanssa. Muutaman vuoden kuluttua korjausremontista nuorisoseuran taloudelliset vaikeudet pakottivat sen vuokraamaan talon kunnalle. Tilassa on toiminut kauppaoppilaitos, kansalaisopisto, bingohalli ja Alajärven Mattokutomo, kunnes se vuonna 1976 muutettiin elokuvateatteriksi.
17.6.1983 sattuneen salaman aiheuttaman tulipalon taustalla kerrotaan olevan traaginen tarina. Paikalliset tietävät, että Väinö Aallon ja suojeluskunnan sihteeri Ebba Lindroosin ja erään paikkakunnalla oleilleen upseerin välillä oli romanssi, joka päättyi surullisesti. Lindroos palasi myöhemmin Helsinkiin, missä menehtyi juuri kyseisenä tulipalopäivänä. Monet ovat kertoneet nähneensä Ebbaksi tunnistamansa naishahmon kummittelemassa nuorisoseuralla, samoin siellä on havaittu sotilaspukuinen mies kävelemässä lavalta alas.
Tuosta tulipalopäivästä kerrotaan, että ensimmäinen salamanisku sai kirkonkellot lyömään ja seuraava sytytti talon päädyssä olevan puun. Palon jälkeen aloitettiin tarmokkaasti korjaustyöt, joiden kustannusarvio oli 1,1 miljoona markkaa. Vakuutusyhtiö maksoi korvausta 360 000 markkaa, valtiolta saatiin 700 000 markkaa avustusta. Loput rahasta nuorisoseura keräsi itse, muun muassa Liisa Heinilän operoimalla tuolikeräyksellä.
2005 rakennus maalattiin Aallon toiveiden mukaisesti keltaiseksi. Vuonna 2016 keittiö remontoitiin kokonaisuudessaan kotiseutuliiton avustuksella. 2024 talo sai uuden, herraskartanonkeltaisen maalipinnan Aisaparin rahoituksen turvin.
Vaikeista ajoista on selvitty
Kun seuran historiaa tutkii, huomaa, ettei se ole ollut tasaisen menestyksekästä vuosikymmenestä toiseen, vaan innostuksen laannuttua on aina tullut vaikeuksia, joko taloudellisia tai muita. Silti hankalista ajoista on selvitty, ja on löytynyt aktiivisia ihmisiä, jotka ovat tarttuneet toimeen. Viimeisin iso haaste seurassa oli muutama vuosi sitten, kun korona vei vuokratulot ja pysäytti toiminnan. Sen jälkeen seura sai kourallisen uusia aktiiveja, jotka ovat puhaltaneet uutta tulta toimintaan.
Toni Harjula näkee tärkeänä, että Alvar Aallon suunnittelutyö pystytään pitämään kunnossa ja toiminnassa, osana kyläkuvaa ja ihmisten arkea.
–Moni, joka on hiljattain käynyt talolla pitkän tauon jälkeen, on kehunut sen hyvää kuntoa. Se motivoi jatkamaan työtä talon eteen. Talon merkitys ei ole vain rakennuksessa tai sen historiassa, vaan myös ihmisissä. Nuorisoseura toimii kohtaamispaikkana, jossa syntyy yhteisöllisyyttä ja uusia muistoja. Se on ollut osa alajärveläisten elämää jo sadan vuoden ajan, ja toivomme sen säilyvän elävänä kohtaamispaikkana myös tuleville sukupolville.
–Se motivoi, että pääsee ideoimaan ja toteuttamaan erilaisia tapahtumia ja sitä kautta omalla panoksellaan vaikuttamaan tilaisuuksien tunnelmaan ja ihmisten viihtyvyyteen, pohtii Tatjaana Halonen.
–Kyllä meillä on intohimo järjestää tapahtumia ja toimintaa. Itselleni merkityksellisintä on ihmisten kohtaaminen tapahtumissa, pohtii Nanika Vainionpää.
–Ja osallistaa ihmisiä, jatkaa Halonen.
Seuran puheenjohtaja Teresa Kyrönlahti iloitsee, että nuorisoseurassa on toimiva porukka, jolla tekeminen onnistuu. –Ja mukaan mahtuu uusiakin, täydentää Sinikka Mämmelä.
Seura järjestää bingoja, myyjäis- ja kirpputoritapahtumia, elokuvailtoja ja muita tapahtumia.
–Toiveita ja vinkkejä tapahtumista otamme mielellämme vastaan, Vainionpää kertoo.
Taloa vuokrataan erilaisiin myyntitapahtumiin, perhejuhliin ja kokouksiin, mutta myös teatteri- ja musiikkiesityksiin.
Pian on juhlan aika
Nuorisoseuran 130-vuotisjuhla järjestetään 13. kesäkuuta kello 13 alkaen. Juhlassa puhuvat nuorisoseuran puheenjohtaja Teresa Kyrönlahti sekä Liisa Heinilä. Juhlan jälkeen tarjotaan täytekakkukahvit. Mahdolliset muistamiset toivotaan seuran tilille, mistä ne ohjataan seuran toiminnan tukemiseen.
Juhlan jälkeen Eläkeliiton näytelmäpiiri esittää talon historiaan perustuvan Ebba-neiti ja luutnantti -näytelmän.
Osana juhlaa järjestetään kesäkuun alussa lapsille ja nuorille taidetyöpaja, jonka kautta myös nuoremman sukupolven panos näkyy juhlassa.
