Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Helena Hannu vasemmalla ja Anna-Mari Teivaanmäki laumansa keskellä. Heti kun he menevät pihattoon tai ulkotarhaan, hevoset tulevat rapsutettavaksi. Ne ovat uteliaita ja taitavat olla vähän myös huomionkipeitä.

Vauhti-Matin Ratsutila islanninhevosineen vie meitä elämysmatkoille luontoon

Vauhti-Matin Ratsutila sijaitsee Soinissa Ähtärinjärven itärannalla lähellä Ähtärin rajaa. Lähinaapurit Helena Hannu, Risto Mikkola ja Anna-Mari Teivaanmäki perustivat ratsutilan vuonna 2021. Risto Mikkola oli ostanut tilan puoli vuotta aikaisemmin Aira ja Matti Kujalan perikunnalta ja se remontoitiin suunniteltua yritystoimintaa silmällä pitäen. –Alusta asti oli selvää, että nimeksi tulee Vauhti-Matin Ratsutila. Matti Kujala oli todellinen persoona täällä Soinissa. Matti oli taksiautoilija, mutta kiirettä hän ei tuntenut. Aina oli aikaa tuumailla parin ”nortin” verran. Niinpä hän sai kyläläisiltä täysin käänteisen kutsumanimen Vauhti-Matti, avaa Hannu lyhyesti tarinaa nimen takana. Loivaliikkeisyydestään huolimatta Matti Kujala oli hevosmiehiä ja olipa hänellä ravihevosiakin. Teivaanmäki, jonka synnyinkoti on ...
Kuinka korkealla Vimpelin Lakeaharjun huippu on merenpinnasta, kysytään tietovisassa. Kuva Lakeaharjulta: Johanna Korkea-aho.

Järviseutuaiheinen tietovisa

1. Kuka olympiavoittaja on syntynyt Kortesjärvellä? 2. Kuinka korkealla Vimpelin Lakeaharjun huippu on merenpinnasta? Kolmen metrin tarkkuudella. 3. Missä sijaitsee Väinöntalo – Järviseudun museo? 4. Mitä merkittävää tapahtui Lappajärvellä 2.5.1979. 5. Milloin Alajärven kirkko vihittiin käyttöön? Viiden vuoden tarkkuudella. 6. Kuinka monta pesäpallon naisten Suomen mestaruutta on Vimpelin Vedolla? 7. Mistä poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki on kotoisin? 8. Missä sijaitsee tunnettu tanssipaikka Rantamaja? 9. Kenen Alajärvellä syntyneen korusuunnittelijan käden jälki näkyy vahvasti Kaleva Korun valikoimassa? 10. Minä vuonna Timo Kotipellon johtama Lappajärven kuoro voitti Nelosella pyörineen Kuorosodan? 11. Missä sijaitsee Valkealampi? 12. Miten Alajärven ja Evijärven vaakunat eroavat toisistaan? 13. Minä ...
Satu Lumiaho (vas), Tiia Vartio, Minttu Saariaho, Ida-Sofia Vesala, Maisa Särkiniemi, Kaj Hautaketo, Satu Toijala-Saari, Anne Pesonen ja Ilmari Olli harjoittelivat kevään kunnantalolla.

Mikä jälki meistä jää

Evijärven harrastajateatteri yhteistyökumppaneineen esittää heinäkuussa 2026 Väinöntalon museon kesäteatterissa näytelmän Mikä jälki meistä jää. Se kertoo evijärveläiseen perinteeseen teemoittuvan esityksen paikkakunnan merkkihenkilöistä ja mieleen jääneistä tapahtumista, joissa tutkiskellaan, mistä ihmisen itsetunto rakentuu ja mistä meidät jälkeemme muistetaan. Näytelmässä käydään läpi nuoren miehen kasvutarinaa ja samalla rakkaustarinaa, sekä kerrotaan evijärveläisistä merkkihenkilöistä, kuten ensimmäinen kotiseutuneuvos Väinö Tuomaala. Tuomaala perusti ja omista varoistaan, omalla ajallaan rakensi Kerttuankylään Väinöntalon – Järviseudun Museon. Esiin nostetaan myös Iitin kioskin limonadi-, elokuva- ja kioskiyrittäjä Edith Kaski, pitkäaikainen puhelinkeskuksen hoitaja Hanna Kirsilä sekä Evijärven kirkkoherrana toiminut Olavi Kaukola. Näytelmässä kerrotaan myös Pitti-Pojasta, evijärveläissyntyisestä maankiertäjästä Erkki Lahdesta, jonka puusepäntaidot ...
Valerija Hirvilammi

Luetaanko tänä kesänä?

Moni on varmasti viime aikoina huomannut uutiset suomalaisten lasten ja nuorten heikentyvästä lukutaidosta. Elinkeinoelämän ja palkansaajien järjestöt esittivät yhteisen huolensa tilanteesta, eikä syyttä. Kun vain hieman yli puolet nuorista saavuttaa peruskoulun päättyessä työelämässä ja jatko-opinnoissa tarvittavan lukutaidon tason, kyse ei ole enää yksittäisestä koulutusongelmasta vaan laajemmin Suomen tulevaisuudesta. Lukutaito on kaiken osaamisen perusta. Jos emme osaa lukea, emme opi. Jos emme ymmärrä lukemaamme, emme pysty arvioimaan tietoa, muodostamaan mielipiteitä tai tekemään perusteltuja päätöksiä. Tämä näkyy työelämässä, yrittäjyydessä, koko yhteiskunnan kehityksessä ja jopa demokratiassa. Kouluilla on tärkeä rooli nuorten lukutaidon kehittymisessä, mutta vastuu ei voi olla vain niiden harteilla. Myös me ...
Kesäjatkis, kuvitus

Salainen lähde osa 3: Juhannustaika

Taru on saapunut rantamökille kirjoittamaan kolmatta romaaniaan ja tavannut Lauran, joka ottaa puheeksi salaperäisen lähteen – ehkä sen saman, josta Taru on nähnyt unta ennen lähtöään. Edellinen osa täällä. Mistä sä puhut, kysyn hämmentyneenä. –No tiedäthän sinä sen tarinan, missä tälle niemelle tulee Hämeestä ensimmäinen isäntä ja laittaa talon. Hänellä puhuttiin olevan kaikenlaisia voimia. Tilalla oli metsän keskellä lähde, jota varjeltiin silloin ja varjellaan edelleen. Sanotaan, että jos siitä lähteestä juo juhannusyönä, saa menestystä ja kunniaa sekä mammonaa. –Se on kyllä mennyt minulta täysin ohitse, totean. –Kuulostaa silti kiehtovalta. –Ajattelin tänä vuonna mennä ja kokeilla, Laura toteaa täysin vakavana ja ...
Järvenrantalaidun Pyhälahdessa vuosikymmeniä sitten, Kuvan omistaa Simo Metsäpelto

Kylämaisemaa ja monimuotoisuutta

Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti kyläseura saa viime vuosien julkisuuden myötä tuon tuosta kutsuja erilaisiin hankkeisiin ja tapahtumiin. Eikä siinä mitään, niinhän asiat kehittyvät ja menevät eteenpäin. Keväällä kyläseuraa pyydettiin mukaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ProAgrian vetämään Lumoakos-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on saada ihmiset tunnistamaan ja hoitamaan perinteisiä kylämaisemiaan. Lakis Areenalla 17. kesäkuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa hankevetäjä Marika Riihimäki kertoi mitä kaikkea hanke voi pitää sisällään ja antoi samalla melkoisesti ajattelemisen aihetta. Parin nukutun yön jälkeen eläkeukkokin alkoi ymmärtää, mistä oikeastaan on kysymys. Ensin oli mentävä taas sinne 1960-luvulle, jolloin maalaiskylissä kaikki oli toisin kuin nyt. Lähes joka talossa oli lehmiä, useimmissa lampaitakin ja niille oli aidattu ...
, ,
Kuva 1 opiskelijat

Suomalaisen koulutuksen ja Lappajärven Geolukion maine toi opiskelijoita Aasiasta ja Afrikasta

Lappajärven Geolukion yhdeksän ulkomaisen opiskelijan ensimmäinen lukuvuosi on ohitse, ja suurin osa opiskelijoista lähtee kesäloman viettoon kotimaahansa perheen luokse. Lappajärvelle kesää viettämään jäävät Tansaniasta kotoisin oleva Jamerson, sekä vietnamilaiset Kathy ja Oscar. Jamerson kuuli neljä vuotta sitten opiskelusta Suomessa Finest Future -ohjelman kautta, ja lähti isänsä kehotuksesta Suomeen. –Isä halusi meille lapsille paremman koulutuksen. Pari ensimmäistä kuukautta minulla oli vähän koti-ikävä, mutta se helpotti, kun totuin täällä oloon. Kulttuurishokki oli arvostus vanhempia ihmisiä kohtaan. Meillä Tansaniassa arvostetaan vanhempia ihmisiä todella korkealle, Jamerson kertoo. Oscar kertoo opiskelupaineen Vietnamissa olevan kova. –Täällä ei kukaan ole kertomassa standardeja, ne pitää määritellä itse. Tykkään ...
Kortesj vuoden nainen.jpg

Auttavat kädet ja arjen enkelit

Naapuriavun tärkeys korostuu, kun ikäännymme ja lapset asuvat kaukana, jolloin heidän apuunsa ei arjessa voi tukeutua. Myös yksinäisyys on suuri ongelma koko Suomessa ja merkittävä pahoinvoinnin lisääjä. Meillä on kuitenkin onneksi joka pitäjässä hyviä ihmisiä, jotka auttavat, osallistuvat, kuuntelevat ja ovat läsnä. Selvitin näitä arjen enkeleitä kyläajeluilla ja myös kyselemällä tuttavilta pitkin vuotta. Ilokseni sain huomata, että heitä oli paljon – olikin vaikeaa nimetä vain yhtä henkilöä per kaupunginosa. Tässä on kuitenkin lista henkilöistä, joiden nimi useimmiten toistui: Alahärmä: Anneli Holma, Kauhava: Ritva Ylitalo, Kortesjärvi: Sylvi Hautamäki ja Ylihärmä: Airi Mäkinen. Kiitos jokaiselle kyläajeluille ja keskusteluihin osallistuneille! Olette kaikki arjen ...
,
Anita Kultalahden navettamyymälästä saa sisustus- ja lahjavinkkejä. Kuva: Päivi Kultalahti.

Anita avaa kesämyymälän

Anita Kultalahden navettamyymälä Evijärven Kuoppa-aholla sonnustautuu jälleen kesäasuun. Uusia kalusteita, kukkia ja muuta tavaraa kodin kaunistukseksi on käyty hankkimassa niin Ruotsista kuin omasta maakunnastakin. Tarjolla on vintagea, nykyaikaan sovellettua retroa ja ihan uusia artikkeleita. Talven aikana on syntynyt esimerkiksi uusia sisustustauluja ja asetelmia. –Kädentaitoihin syventyminen innostaa ja saa unohtamaan kivut, Anita toteaa. Nykyisin Anita K -liikenimellä toimiva navettamyymälä palvelee kesän ajan viikonloppuisin. Myymälä ja sen pihapiiri on mieluinen vierailukohde myös matkailijoille. Asiakkaille se on tuttu paikka, onhan Anita Kultalahti palvellut navettamyymälässään Voltintiellä kaikkiaan 25 vuoden ajan. Navetan kesämyymälän avajaiset pidetään Evijärvi-viikolla perjantaina 26. kesäkuuta ja luvassa on kahvitarjoilu. Myymälä on ...
Alina lehto (1)

Mielenterveyden kriisi ei ratkea diagnosoimalla, vaan tukemalla ajoissa

Suomen mielenterveysmenot ovat nousseet jo 11 miljardiin euroon. Se on valtava summa maassa, jossa työikäisten määrä pienenee ja palvelujärjestelmä natisee liitoksistaan. Silti samaan aikaan jonot kasvavat, hoitoon pääsy takkuaa ja ihmiset kokevat jäävänsä yksin. Jokin tässä yhtälössä ei toimi. Yksi tilastoja vääristävä ongelma on ylidiagnosointi, mihin nykyjärjestelmä pakottaa. Esimerkiksi stressiä ei välttämättä osata vielä käsitellä oikein työpaikoilla, arjessa tai ylipäätään palvelujärjestelmässä. Kun ihminen kuormittuu, hänen kehonsa reagoi tavalla, joka on täysin normaalia: sydän hakkaa, uni pettää, mieli poukkoilee ja ahdistus aaltoilee. Tämä on luonnollinen stressireaktio, ei sairaus. Mutta jos stressin käsittelyyn ei ole työkaluja eikä matalan kynnyksen tukea, nämä hetkelliset ...
,
Img01036

Elävää Järviseutua digikuvina 108.

Kari ja Jouko kukittamassa, seinäkelloja, sirkus, Vimpelin Patruunantie, saunavastoja kaupan
Susanna Isoperkkiö kertoi, että näin juhannuksen edellä moni osti herkkuja mukaan.

Itäkylän nuorisoseuralta mukaan tuoreet leivonnaiset

Arto Melleri -kahvilaan oli taas leivottu tiskin täydeltä herkkuja. Pienin väliajoin muodostui jonoa, ja tarjottimille ladottiin lisää kahvileipää. Lähiseudun väki on jo oppinut suuntaamaan kahvilaan, kun ilmoitus tulee Facebookiin. Kahvi kahdelle ja reilun kokoinen mokkapala maksoi seitsemän euroa. Herkutteluhetki ei siis ole pahan hintainen. Ja kaikki tarjolla oleva on tuoretta ja kotoisan makuista. On positiivista, että tiskin takana on aina nuoria myyjiä asiakaspalveluun perehtymässä. Kahvila on avoinna säännöllisen epäsäännöllisesti. Tavoitteena on tarjota kahvia ainakin silloin, kun nuorisoseuralla on jotain tapahtumaa. Seuraavan kerran kahvila on avoinna perjantaina 3. heinäkuuta, jolloin esitetään toisen kerran yleisön suosion voittanut Direktiivirakkautta-näytelmä. Aino Alppinen Lue myös
,
KK 1956 23

Kotikunta 23.6.1956

Juhannus vuonna 1956, Halkosaaressa loisto-orkesteri Domino, Vimpelin Nuorisokuvissa Täältä ikuisuuteen, Saarikallelta herkut juhannuspöytään. Ahola & Nygårdilta kuorma-auto ajoon (kohtuulliset taksat). Julius Takala Vinnistä toivottaa asiakkailleen hyvää juhannusta. Lapsiakin on kastettu. (Tiedä hänestä, soittiko Kultalahdelle iltasella? kirj.huom.)
Lappajärven Veikkojen vuoden 1937 juhannusvalvojaiset saivat jälkikäteen huomiota ympäri maata. Kuvituskuva: Pixabay/Finna.

Vuonna 1937 Halkosaaren juhannusvalvojaisten ”paitaselkkausta” puitiin Helsingin Sanomia myöten

Luonnonkaunis Halkosaari on mitä mainioin kesäisten tapahtumien ja juhlien järjestämispaikka. Tämä on äkätty jo vuosikymmenet sitten, Lappajärven Veikot järjesti juhannusvalvojaisia Halkosaaressa jo1930-luvun jälkipuoliskolla. Ilkassa vuosina 1935-1939 olleiden ilmoitusten perusteella luvassa oli tanssia, musiikista vastasi orkesteri Nino tai Virinä. Muutakin ohjelmaa oli, kuten vuonna 1937 kenttäpelejä. Ravintolapuolesta vastasivat lotat. Vuoden 1937 juhannusvalvojaiset saivat jälkikäteen huomiota ympäri maata. Suomen Sosiaalidemokraatti -lehti uutisoi kaksi päivää myöhemmin eli 25.6.1937, että ”erään lappajärveläisen porvarillisen urheilunseuran” valvojaisissa Atlas-paita johti ”karkeisiin soimauksiin”. Kauhavalaisen seurueen eräällä mieshenkilöllä kerrottiin sattumalta olleen päällään punaiseen vivahtava paita. Vaate oli herättänyt parissa paikalla olleessa nuorukaisessa ”isänmaallisia tunteita”. Miehen mennessä virvokkeita nauttimaan olivat ...
,
Osanottajat kilpailusuoritusten jälkeen. Jokainen sai muistoksi kunniakirjan.

Traktorin rengas pyöri Jokikylässä – Liikuntapäivät jatkuvat vielä kahdella tapahtumalla

Jokikylän urheilukentällä vallitsi iloinen tunnelma, kun Evijärven Ikiliikkuja 65+ -hankkeen osallistujat kokoontuivat kesän ensimmäiseen urheilupäivään. Hankekoordinaattori Outi Riihimäki kertoo, että tapahtumien lähtökohtana ovat osallistujien omat toiveet. –Keväällä toivottiin nuotioretkeä, ja sellainen järjestettiin Uittomieskämpällä. Sen jälkeen osallistujat ehdottivat yleisurheilukisoja. Innostuin heti ajatuksesta, että totta kai toive toteutetaan, Riihimäki kertoo. Ikiliikkuja 65+ -hanketta rahoittavat aluehallintovirasto ja Evijärven kunta. Kesän aikana järjestetään kolme liikuntapäivää eri puolilla Evijärveä. Jokaisessa tapahtumassa on omat lajinsa, eikä kyse ole aivan perinteisistä yleisurheilukisoista, vaan hyväntuulisesta yhdessä liikkumisesta.
, ,
Edellinen 1…4243444546…1 036 Seuraava
1…4243444546…1 036
Uutisarkistoon