Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Kirjastosihteeri Salme Männikkö ihastelee lapsille sisustettua puolta. –Aiemmin meillä ei lapsille kunnon tilaa ollutkaan. Nyt täällä on näppärästi siirrettävät hyllyt ja vanhoista tuoleistakin tuli maalilla kuin uudet. 

Vimpelin kirjasto avasi ovensa – omatoimikirjastoon pääsee myöhemmin 

Vimpelin uudet kirjastotilat ovat nyt avoinna asiakkaille. Keskustan sydämessä sijaitsevassa kirjastossa pääsee jo ihastelemaan avaria ja valoisia tiloja kirjaston aukioloaikojen puitteissa. Varsinaiset avajaiset vietetään myöhemmin.  –Omatoimikirjaston tekniikka valmistuu arviolta noin viiden viikon kuluttua, joten toistaiseksi kirjastoon ei vielä pääse aukiolojen ulkopuolella, kertoo kirjastosihteeri Riitta Alatalo.  Uusissa tiloissa on panostettu sekä viihtyvyyteen että käytännöllisyyteen. Lukunurkkauksiin voi istahtaa kirjan tai lehden kanssa ja samalla seurata ikkunoista keskustan vilinää. Takapihan koko rakennuksen levyinen terassi tarjoaa kesäisin mukavan paikan vaikkapa päivän lehden lukemiseen.  –Todella tyytyväisiä olemme tiloihin. Myös työnteko helpottuu huomattavasti, sillä aiemmin kirjasto oli yläkerrassa ja varasto kellarissa, Alatalo kertoo.  Lasten puolen läheisyydestä ...
,
200-sivuinen omakustanneteos Aulis Harju Aulis – Sotaorpo Vimpelistä kuvaa Aulis Harjun elämän vuosia ennen pappisvihkimystä; elämää pääosin Lakaniemessä, missä Harju syntyi ja minne hän äitinsä kanssa palasi isänsä menehdyttyä. Välissä äiti Ottilia oli miniänä Harjulla, jossa emännyyttä hoiti Ida, isän äiti. Onnellisen hämmentyneenä 20.5.1940 klo 18.15 äitini Ottilia Harju synnytti minun näköisen pojan Anna ja Janne Uusipaikan talon ovikammarissa. Itse äitini oli nähnyt päivänvalon samassa kammarissa 25 vuotta aikaisemmin. Isäni, Uuno, oli ”siellä jossakin” – sillä osoitteella sodan aikana posti kulki. Lähes kaikkien lakaniemeläisten sodasta selviytyminen oli melkoinen ihme. Vain pari meistä lapsista jäi orvoiksi. Pieni Harjun perhe muutti rajajääkäri-isän työn perässä Ylitorniolle kesällä 1945 ja palasi Uusipaikan tilalle Uunon menehdyttyä lokakuussa. Muistelmissaan Harju muistelee lapsuusaikoja ja maatalon töitä Uusipaikan tilalla; omavaraista elämää 1940- ja 1950-lukujen Lakaniemessä. Hoidetaan kotieläimiä, kalastellaan. Lähellä on sukua ja naapureita, ystäviä. Kylän koulupojat osallistuvat tervehenkiseen Ahertajat-kerhoon, jossa saa kerätä pisteitä Kirkossa käynti kaksi pistettä, pyhäkoulu kaksi pistettä, kerhossa mukana olo kaksi pistettä. Syksyn tai kevään pisteitä keränneet voittajat laskettiin, mutta palkintoja ei juuri jaettu. Nuori Aulis ehti moneen muuhunkin; hän hieroi lehmiä ähkyä estäen ja työskenteli tiilitehtaalla. Olin ylpeä, kun 14-vuotiaana sain polttaa Uusipaikan tiiliuunia yhden sunnuntain klo 6 aamulla iltaan kello 22 ihan yksin. Ketään aikuista ei saatu töihin ja äiti toi eväitä uunin polttajalle. Oli hyvin tärkeää, ettei uuni päässyt jäähtymään eikä palanut niin, että tiilet alkaisivat sulaa möykyiksi. Väliajat sain heittää tikkaa. Se oli upeaa. Koulunkäynnistä nuori Aulis nauttii myös. Lukuaineiden lisäksi liikunta oli mieluista. Talvisaikaan jumppa tapahtui juhlasalissa, ellei luistelemaan tai hiihtämään päästy. Koripallo oli tavallisinta. Kerran opettaja toi saliin nyrkkeilyhanskat. Sain kokeilla Markus Lakaniemen kanssa näitä ”rukkasia”. Aikaa oli kolme minuuttia. Leukaan ja alavatsaan ei saanut lyödä. Pohjois-Savon prikaati kutsui 1960. Sen jälkeen oli vuorossa alan ja uran valinta. Olin kiinnostunut vahvasti luonnontiedosta ja kävin keväällä Helsingissä testeissä tavoitellen paikkaa yliopistoon. Kuitenkin syksyllä kutsui teologinen tiedekunta. Helsingissä Harju tapasi tulevan vaimonsa Mirjan, joka oli kahvinkeittäjänä Fabiksella. Paikka oli suhteellisen lähellä Yliopistoa, jossa evankeliset nuoret viettivät luentojen välillä ja välillä iltaisinkin vapaa-aikaa. Kevättalvella 1966 Marja oli lähdössä Kristianinkadulle ja totesin, että voisin lähteä saattelemaan, kun on aikaa. Taisimme sitten sopia, että voisimme mennä Hesperian pesäpallokentälle katsomaan PuMu–Vimpeli-pesäpallo-ottelua. Vimpelin porukka oli tuttua. Pesäpallo oli Marjalle tuttua Jyväskylästä. Vasta jälkeenpäin sain tietää, että Marjan äiti oli ollut aktiivi pesäpalloilija. Nuoripari vihittiin 26. marraskuuta 1967 Helsingin tuomiokirkon itäisessä kappelissa. Vihkijänä oli pastori Reijo Arkkila ja uruissa diplomi urkuri Tapani Valsta. Hääpuhe liittyi tekstiin; ”Kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat”. Äidin ja hänen vanhempiensa vakaa uskonnollisuus olivat johdattamassa minut kirkon penkkiin. Toinen elämääni ja tulevaisuutta valmisteleva seikka oli sotavuosien tapahtumat ja omani isäni kuolema. Ennakkoon minulla ei ollut aavistustakaan näistä valmisteluista, joita minun kohdalleni tehtiin. Kirjassa on myös info-osuuksia, esimerkiksi pellavasta ja sen käsittelystä, Lappajärvestä kaloineen ja Lakaniemen historiasta, vaaran vuosista ja koulutuksen muutoksista. Lopuksi Harju riimittelee kaikista kylän asukkaista. Kivinen Eeli ja Milja Kivisen Eelillä hanurissa on Väinämöisen mahti, myllyjen jyskeessä käypi jo tahti, vaan ei tuopista koskaan lopu sahti Kivisen Pentti ja Auliskin soittaa, mutta eivät he silti voi isäänsä voittaa. Milja, vaimolla, usko oli selkeä ja syvä, minulle hän opetti harva se pyhä. Harju tekee kirjassaan tiliä elämästään. Pidämme syntymää ja elämäämme jokapäiväisenä tapahtumana. Sitähän ne eivät todellakaan ole. Täydellistä vastausta elämän tarkoituksesta ei kukaan ole pystynyt antamaan. Vielä paljon enemmän kysymyksiä ja samalla vastaamattomia asioita liittyy kuolemaan. Saksalaisen teologin Althausin ajatus on, että jokainen aalto joka päättyy kuolemaan, lyö iäisyyden rantaan. Täydellistä vastausta elämän tarkoitukseen ei kukaan pysty antamaan. Kirjaa saatavilla Vimpelissä Kukkasalonki Kastanjasta sekä suoraan kirjoittajalta.

Elämän eväät eivät olleet runsaat, mutta ne kantoivat pitkälle

200-sivuinen omakustanneteos, omaelämäkerta Aulis – Sotaorpo Vimpelistä kuvaa Aulis Harjun elämän vuosia ennen pappisvihkimystä; elämää pääosin Lakaniemessä, missä Harju syntyi ja minne hän äitinsä kanssa palasi isänsä menehdyttyä. Välissä äiti Ottilia oli miehensä Uunon ollessa sodassa, miniänä Harjulla, jossa emännyyttä hoiti Ida, isän äiti. Onnellisen hämmentyneenä 20.5.1940 klo 18.15 äitini Ottilia Harju synnytti minun  näköisen pojan Anna ja Janne Uusipaikan talon ovikammarissa. Itse äitini oli nähnyt päivänvalon samassa kammarissa 25 vuotta aikaisemmin. Isäni, Uuno, oli ”siellä jossakin” – sillä osoitteella sodan aikana  posti kulki. Lähes kaikkien lakaniemeläisten sodasta selviytyminen oli melkoinen ihme. Vain pari meistä lapsista jäi orvoiksi. Pieni Harjun ...
, ,
S-market Vimpelin markettipäällikkö Sindi Kuoppala.

Vimpelin S-marketiin uusi pakettien itsepalvelupiste 

Vimpeliin saadaan lisää vaihtoehtoja pakettien noutoon, kun S-marketin tiloihin asennetaan parhaillaan Matkahuollon ja Postnordin pakettien itsepalvelupistettä.   Asennustöistä tavoitettu Jarmo Hellman kertoo, että uusi piste saadaan käyttöön noin viikon kuluessa.   –Palvelun kautta voi noutamisen lisäksi myös palauttaa paketteja, hän kertoo.  Itsepalvelupiste sijoittuu S-marketin sisälle, mutta toimii irrallaan kaupan muusta toiminnasta. Sen vuoksi henkilökunta ei voi hoitaa noutamiseen liittyviä asioita, vaan mahdollisissa ongelmatilanteissa asiakkaita opastetaan ottamaan yhteyttä palvelun tukihenkilöön.   –Eli käytänteet ovat samat kuin Veikkauksen pisteessä. Myös siellä on omat tukihenkilöt ja -numerot ongelmatilanteita varten, kertoo S-market Vimpelin markettipäällikkö Sindi Kuoppala.  Uusi piste täydentää Vimpelin pakettipalveluita ja helpottanee erityisesti verkko-ostoksia tekevien arkea.  ...
,
Jss syksy24 1

Vieraskielinen väestö lähes kaksinkertaistui Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2018–2024

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen MDI:ltä hankkima raportti maahanmuuton tilannekuvasta Etelä-Pohjanmaalla on valmistunut. Vaikka vieraskielisen väestön määrä on kasvanut Etelä-Pohjanmaalla merkittävästi, olemme yhä jäljessä kansainvälistymisessä muuhun maahan verrattuna. Samalla alueen kokonaisväkiluku jatkaa laskuaan. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivista Vuosien 2018–2024 aikana Etelä-Pohjanmaan väkiluku laski yhteensä noin 4 390 henkilöllä eli 2,3 prosentilla. Samalla tarkastelujaksolla alueen luonnollinen väestönlisäys oli negatiivista 5 973 henkilöllä. Väestönlisäys on heikentynyt merkittävästi viime vuosien aikana.  Maan sisäisestä muuttoliikkeestä Etelä-Pohjanmaa kärsi tarkastelujakson aikana muuttotappiota yhteensä 4 885 henkilöä. Muuttotappiota tuli jokaisena vuotena, mutta alueen nettomaahanmuutto oli sen sijaan positiivista samalla ajanjaksolla. Viime vuosina muuttovoittomäärät ovatkin kasvaneet merkittäväsi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Nettomaahanmuuton kasvun ...
Näkyvyys kannattaa varmistaa useammilla heijastimilla. Kuva: Risto Vauras / Liikenneturva

Mutkuttelu ei auta – nyt on aika kiinnittää heijastimet 

Liikenneturvan tuoreen kyselyn mukaan jopa 99 prosenttia suomalaisista kokee jalankulkijan heijastimen käytön todella tai melko tärkeänä. Ei mitään mutkuja -kampanja muistuttaa ottamaan heijastimet nyt syksyn tullen käyttöön. Jotta unohdus ei olisi mahdollinen, kannattaa heijastimet kiinnittää jo valmiiksi takkeihin ja laukkuihin. Liikenneturva kysyi suomalaisten mielipiteitä turvavarusteista toukokuussa 2025. Kysely osoitti, että heijastin koetaan tarpeelliseksi pimeällä ja hämärässä myös kaupungissa.  ”Suomalaiset pitävät heijastimen käyttöä pimeällä itsestäänselvyytenä. Niin hyvin ajatus on meihin iskostunut. On myös ilo huomata, että heijastin on havaittu tärkeäksi myös kaupungissa. Vaikka kaupunkien keskustat ovat valaistuja, katvealueita, puita ja muita valoja sekä heijastuksia on paljon. Tällöin heijastimet auttavat kävelijää näkymään,” ...
Js pitkästönmuistolaatta

Lappajärveläisissä kummitustarinoissa aavemaisia asioita voidaan kokea niin luonnossa kuin auton koeajossakin 

Kaksi lappajärveläistä työkaverusta, Sari ja Maarit, ajelivat autolla Itäkylän kauniissa maisemissa. Luomalantien varressa olevassa mutkassa toinen näki jotakin männikössä.   –Katso, tuolla on pyöräilijä metsässä, hän huudahti.   –Mutta eihän siellä ole tietäkään, toinen sanoi.  Naiset pysäyttivät auton ja ihmettelivät, kun pyöräilijää ei enää näkynyt. Joku tai jokin siellä kuitenkin oli ollut. Tässä mutkassa he ovat käyneet kotiseutuajelun yhteydessä toisenkin kerran, viimeksi kesäkuussa uuden työtoverinsa Susannan kanssa, mutta uusia havaintoja kummituksesta ei ole saatu.  Aavemainen Lada Aavemainen tapaus sattui lappajärveläiselle Aarnelle hänen vaihtaessa Ladaansa länsiautoon. Seinäjoen autoliikkeestä koeajoon saamaansa Opeliin hän oli muuten tyytyväinen, mutta auton sisällä vaivasi koko ajan outo aavemainen ...
,
Järviseudun Sanomien numero 40/2025 on täynnä uutisia, ilmiöitä ja ihmisiä Etelä-Pohjanmaan Järviseudulta.

Urotöitä, kummitusjuttuja ja kymppisynttäreitä

Lue Järviseudun Sanomat 40/2025 kotisivultamme 30.9.2025 klo 16 alkaen Lappajärven Vuokrataloissa on tehty hartiavoimin töitä talouden tasapainottamiseksi. Tuleva tilinpäätös lupaa hyvää. Syksy on kummitusjuttujen aikaa. Niihin meitä opastaa alajärveläinen Keijo Lahdenmäki, jolle tarinaperinne on lähellä sydäntä. Evijärvellä kunnanhallitus jakoi kylien kehittämisrahaa, Lappajärven tekninen valiokunta käsitteli Rantakankaan koulun myyntiä, Alajärvellä valtuusto siunasi päiväkodin laajennuksen. TerapiaMessi juhlii kymppisynttäreitä, Esko Valtaoja valloitti Lappajärvellä, Kauhavan Ykkösapteeki apteekkari vieraili Kortesjärvellä. Lakis Areenan digitalisaatiohanke valmistuu kyläjuhlille, Maria Ahvenniemi aloitti Lappajärven hallintojohtajana, Lehtimäellä juhlitaan 10-vuotista omatoimikirjastoa ja Vimpelin Vedon salibandyjoukkue aloittaa vitosdivarissa. Lue nämä ja 24 muutakin juttua nyt ilmestyvästä Järviseudun Sanomien numerosta. Ellet ole tilaaja, saat ...
,
Evijärven kunnanhallitus myönsi kylien kehittämisrahaa ja antoi lausunnon hyvinvointialueen kaavailemista suuntaviivoista vuokrasopimuksiin.

Ruumissaareen uusi laituri – Kunnanhallitus jakoi rahaa evijärveläisille kylille

Kylien kehittämisraha oli haettavana Evijärvellä. Kunnanhallitus teki kokouksessaan 29. syyskuuta päätöksen rahan jaosta. Evijärvi-seura saa 1200 euroa Ruumissaaren laiturin hankintaan ja Särkikylän kyläseura 1200 euroa kosteikon pitkospuusillan kannen uusimiseen. Alapään nuorisoseura aikoo hankkia videotykin, kaiuttimen, mikrofonit, pullavitriinin ja imurin. Niihin myönnetään avustusta 1200 euroa. Inankylän nuorisoseura saa saman verran äänentoiston, siivousvälineiden ja keittiön varustelun uusimiseen. Moms For Kidsin Vaatepankin toimintaa ja Kuvataideyhdistys Pisaroiden toiminnan uudelleen käynnistämistä tuetaan 1 200 eurolla. Alapään Nuorisoseura saa 400 euroa Kerttuanjärven juoksun toteuttamiseen, Inankylän nuorisoseura 300 euroa talkoolaisten hirvipäivällisten toteutukseen, Evijärven Yrittäjät 400 joulunavaukseen ja SPR Evijärvi 400 euroa yksinäisten joulutapahtuman järjestämiseen. Hyvinvointialueen vuokrapolitiikka ei miellytä ...
, ,
Pyörävoittaja 2025 (1)

Vimpelissä 38 mestaripyöräilijää  

Mestaripyöräilijä–tittelin saamiseen edellytettiin perinteiseen tapaan vähintään 1 000 pyöräilykilometrin yhteissaavutusta touko-elokuun välisenä aikana. Kampanja-aikana saavutuksen sai täyteen 38 vimpeliläistä pyöräilijää.  Mestaripyöräilijä-tuotepalkinnot ovat noudettavissa kunnanviraston aulassa lokakuun ajan. Kampanjan aikana nimensä kirjaamisvihkoihin laittaneiden kesken arvottiin polkupyörä, jonka voitti Aino Passinen.   Mestaripyöräilijät 2025 ovat Vimpelissä: Aho Jorma 1200, Aho Leila 2053, Harju Olli 3286, Herrala Juha 1204, Hietala Jaana 3200  Hyyppä Esko 1218, Hyyppä Samuel 1437, Hyyppä Simeon 1620, Juoperi Marja-Leena 3255, Kataja Harri 5181, Kataja Kalevi 1884, Kivinen Pentti 1741, Korkea-aho Eila 1354, Korkea-aho Esko 2081, Korpi Lasse 2070, Kuivanen Maija 1326, Laajala Soile 2400, Lahtinen Aki 3400, Leppäniemi Maija 1875, ...
LaVen ja EULAn P12 ja P13 -joukkueiden pelaajat saivat kauden päätteeksi mitalit kaulaan. Kuva: Jaakko Anttila.

Lappajärvellä kautensa päätti 100 juniorijalkapalloilijaa

Lappajärven Veikkojen jalkapallojaosto piti perjantai-iltana Lappajärven lukion meteoriittisalissa perinteeksi muodostuneen kauden päättäjäistilaisuuden. Yhteensä 250 pelaajaa, valmentajaa ja pelaajien läheisiä kokoontui kahvittelemaan ja palkitsemaan pelaajia.  Päättyneellä pelikaudella Lappajärven Veikoilla oli viisi omaa juniorijoukkuetta sekä neljä Evijärven Urheilijoiden kanssa perustettua yhteisjoukkuetta Suomen Palloliiton Läntisen alueen sarjoissa.  Lisenssipelaajia Lappajärven Veikoilla on tasan 100: 75 poikapelaajaa ja 25 tyttöpelaajaa.  Kaikki pelaajat palkittiin mitaleilla ja jokaisesta ikäryhmästä palkittiin Tsemppari, Kehittynein pelaaja ja Tehopelaaja. Pienten kenttien vuoden pelaajana palkittiin Noel Ollila P8-joukkueesta ja koko seuran vuoden pelaaja oli P12- ja P13-joukkueissa pelannut Eino Joensuu.   Vuoden aikana joukkueilla oli yhteensä noin 800 tapahtumaa, mikä tarkoittaa tuhansia tunteja liikettä alueen lapsille ...
, ,
JPK:n ja APV:n välinen paikallisottelu meni moneen otteeseen painin puolelle.

JPK oli luistimen mitan jäljessä  – Viikon Lyhyet

305 katsojaa seurasi Alajärvellä perjantaina JPK:n ja APV:n paikalliskamppailua, kun joukkueet iskivät yhteen kakkosdivarin ottelussa.   Peli ei laadulla hurmannut, mutta useat tappelut tarjosivat viihdettä yleisölle senkin edestä.  APV ehti ottelun alussa kahden maalin johtoon, ennen kuin JPK:n uusi vahvistus Dominykas Jurjevas avasi kotijoukkueen ketsuppipullon. Egor Dolkart, Ilya Barinov ja Tuukka Sironen tarjosivat jatkoa. APV otti aikalisän ja ryhdistäytyi. Se kiri 5–4 johtoon. JPK:n vastaus oli Lauri Rintalan tasoitus. Peli oli rikkonaista ja jäähyjen sävyttämää. APV onnistui vielä viimeistelemään voittomaalin, eivätkä JPK:n toimet ratkaisun siirtämisestä jatkoajalle tepsineet. Kaiken kaikkiaan Alavuden kiekkoilijoilla näytti lätkä pysyvän lavassa paremmin.  Oskari Koskenmäki torjui JPK:n maalilla ...
, ,
Alajärven kaupunginvaltuusto päätti muun muassa päiväkotilaajennuksen suunnittelumäärärahasta.

Alajärven valtuustolta hyväksyntä päiväkodin laajennuksen suunnittelulle 

Alajärven kaupunginvaltuusto myönsi 29. syyskuuta 40 000 euron suunnittelumäärärahan Mäntymäen päiväkodin laajennusta varten. Varhaiskasvatuspäällikkö Juha Lahdenmäki kertoi syiksi lisärakentamisen tarpeelle alle kolmevuotiaiden kasvaneen osuuden päivähoidossa, nykyisten päiväkotien ylimääräiset ryhmät sekä synergiaedut.   –Viisi seitsemästä perhepäivähoitajasta eläköityy muutaman vuoden sisällä, joten muualta tarvitaan 20 lisähoitopaikkaa.  Hyvinvointisuunnittelijan viran perustaminen 1.1.2026 alkaen hyväksyttiin. Koulunuorisotyön palkkakuluihin myönnettiin 18 000 euron lisämääräraha, samoin kaupungin antolainaukseen konserniyrityksille ja yhteisöille, 100 000 euroa. Henkilöstösihteerin virkasuhde muutettiin työsuhteeksi. Hallintosäännön muuttaminen perusopetuksen erityisopetuksen muutoksen vuoksi hyväksyttiin. Valtuusto hyväksyi kaupungin omistaman As Oy Lehtorinteen osakkeiden myynnin 15 070 eurolla.   Siiri Ahopellolle myönnettiin ero sivistyslautakunnasta sivistystoimen palvelukseen siirtymisen vuoksi ja tilalle valittiin Mervi Ukonmäki. Ukonmäelle myönnettiin ...
,
Kuva 1 vesa ja matti

Metsänhoitoa kokemuksella, ammattitaidolla ja jalkapatikalla 

Metsänhoitopalveluita tarjoavan lappajärveläisen vuonna 2017 perustetun Vulpes Foma Oy:n Vesa Haapasaari ja Matti Saarenpää toteuttivat Lappajärven yhteismetsän metsäsuunnitelman. Pääosin Järviseudun alueella toimivalla yrityksellä on hoitotiloja myös itäisessä ja eteläisessä Suomessa. Yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa metsänhoitosuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen, tila-arviot myyntiä tai perunkirjoitusta varten ja erilaiset metsänhoidolliset palvelut, kuten puukauppojen kilpailuttaminen ja taimikonhoidot. Metsänomistajien palvelemiseen perustettu yritys on hoitanut isojen metsänomistajien, kuten julkisyhteisöjen ja yhteismetsien metsäomaisuutta yksityisten metsänomistajien lisäksi.   –Meillä on täyspalvelupaketti ja palvelutaso vaihtelee asiakkaan tarpeen mukaan. Osalla on tarve pitkäaikaiselle ja kokonaisvaltaiselle metsäomaisuuden hoidolle, osalla yksittäiselle palvelulle, vaikkapa taimien istuttamiselle. Joillekin hoidetaan kaikki avoimella valtakirjalla. Alalla riittää toimijoita, ...
, ,
Keijo Lahdenmäki muistaa hyvin vanhoja paikallisia tarinoita, ja jakaa niitä mielellään esimerkiksi kummitusjuttuilloissa.

Enneunia, näkyjä ja viestejä rajan takaa – Yliluonnolliset tarinat ovat katoavaa kansanperinnettä

Aikoinaan ihmisellä on ollut kuudes aisti, mutta se on ajan myötä jäänyt ”tarpeettomaksi” ja hiipunut sukupolvien mittaan. –Maailmassa on kaksi maailmaa rinnakkain; uskontunnustuksessakin mainitaan, että ”näkyväisten ja näkymättömän” Luoja. Eläimet vaistoavat tällaiset näkymättömät, niin sanotut yliluonnolliset ilmiöt paljon ihmistä paremmin ja myös reagoivat niihin. Me ihmiset olemme pääasiassa henkimaailman kanssa tekemisissä vain silloin, kun sieltä otetaan yhteyttä ja on asiaa. Asiaan on suhtauduttava suurella kunnioituksella ja otettava vain vastaan, mitä sieltä tulee, kertoo alajärveläinen Keijo Lahdenmäki. Lahdenmäen suvussa ”näkymättömät” ovat olleet osa arkista elämää ja ilmaantuneet eri tilanteissa kertomaan jostakin tulevasta tärkeästä asiasta tai varoittamaan jostakin. Arkun kantajat Talvisodan tai ...
, ,
Classic harp with music notes in background

Nyt tapahtuu: Pohjoista barokkia Kaustisen kirkossa

Sunnuntaina Kaustisen kirkossa kuullaan barokkimusiikin helmiä konsertissa If music be the food of love – Barocco Borealen iltasoitto Laurille. Tässä konsertissa muistetaan Barocco Borealen sellistiä ja perustajäsentä Lauri Pulakkaa, joka menehtyi kesällä 2024. Konsertissa kuullaan sävellyksiä 1600- ja 1700-luvuilta, jotka ovat kulkeneet Laurin mukana läpi hänen koko muusikkouransa. Päätyönsä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin (KPKO) lisäksi Lauri Pulakka toimi monipuolisesti musiikin parissa orkesteri- ja kamari­muusikkona (mm. The Jones Band, Kokkola-kvartetti ja Barocco Boreale), solistina (Kuudennen kerroksen orkesteri ja KPKO), orkesterin johtajana ja liiderinä (mm. Suomalainen Barokkiorkesteri, KPKO), sovittajana, musiikkikirjoittajana, äänitystuottajana, sekä opettajana alkeistasolta yliopistoon. Yhteistyössä Keski-Pohjanmaan Konservatorion ja Kokkolan Kamarimuusikoiden kanssa Lauri harjoitti ...
Edellinen 1…159160161162163…1 036 Seuraava
1…159160161162163…1 036
Uutisarkistoon