Takavuosina hoitotahto tehtiin usein siinä vaiheessa, kun henkilö siirtyi hoivakotiin, tietää vuosikymmenten ajan hoitotyössä lääkärinä toiminut vimpeliläinen Leena Uusitalo.
Hoitotahto on kirjallinen asiakirja, jossa ilmaistaan oma tahto tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei sitä itse enää kykene esimerkiksi tajuttomuuden tai sairauden vuoksi tekemään. Esimerkiksi elvytetäänkö tietyssä tilanteessa vai ei. Se on juridisesti sitova, ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee noudattaa sitä, kunnes on perusteltua syytä uskoa, että toiveesi on muuttunut.
–Nyt hoitotahto suositellaan tekemään hyvissä ajoin, kun on vielä täysissä voimissaan. Usein siinä kohtaa, kun hoivakotiin päästään, ollaan jo melko huonossa kunnossa, ja vastuu tällaisesta jää lapsille tai muille läheisille. Etenkin, jos on merkkejä muistisairaudesta, olisi hyvä pohtia ja keskustella siitä, millaisen loppuelämän haluaa. Melko vähän niitä silti tehdään, pääasiassa niitä tekevät hoitoalalla toimivat.
Uusitalo vinkkaa, että Muistiliitolla ja muilla tahoilla kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella eli THL:lla on malleja erilaisista hoitotahtopohjista. Osa on hyvinkin laajoja ja seikkaperäisiä, osa suppeita ja selkeitä.
–Se voi olla myös vapaamuotoinen, ja se kannattaa tallentaa OmaKantaan. Terveydenhuollon toimijat näkevät sen sieltä, jos tulee vaikka onnettomuus tai muu äkillinen tilanne. Se kertoo, millaisissa tilanteissa hoitoa vielä jatketaan ja esimerkiksi annetaan antibiootteja. Hoitotahdon voi kertoa myös hoitavalle taholle kuten kotisairaanhoidossa tai omalle lääkärille, joka kirjaa sen ylös.
–Saattohoidossa se helpottaa niin henkilökunnan kuin omaistenkin päätöksentekoa: omaiset saattavat haluta vielä hoitoja, vaikka lääkäri näkee, että toivoa ei ole, hoidot vain pitkittäisivät kärsimystä. Voi olla vaikea päästää irti. Hoidettavan oma tahto tekee asioista selkeitä.
Usein hoitotahto, edunvalvontavaltuutus ja testamentti hoidetaan kuntoon samalla kertaa.
–Ne voivat myös täydentää toisiaan, esimerkiksi hoitotahdossa voi valtuutetulleen jättää ohjeet, mitä missäkin tilanteessa kannattaa tehdä. Niitä voi myös jälkikäteen päivittää, jos mieli muuttuu.
Hoivatahdolla henkilökohtaista sisältöä viimeisiin vuosiin
Hoitotahdon lisäksi voidaan tehdä myös hoivatahto, joko erikseen tai osana hoitotahtoa.
–Hoivatahdossa voi kertoa mitä haluaa viimeisiltä vuosiltaan, kun on muiden hoivattavana. Siihen voi kirjata esimerkiksi hoivakodissa erikoispalveluita omalla kustannuksella, henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita, lääkityksen tarkistukset, veriarvojen seurannat jos on pitkäaikaissairauksia: ne saattavat jäädä hoivakodin kiireissä. Voi mainita mitä musiikkia haluaa kuunnella tai ei halua ainakaan kuunnella, mitä haluaa televisiosta katsoa tai ei halua katsoa sitä ollenkaan, ulkoiluista ja kaikenlaista muuta, mitä pitää tärkeänä. Voi vedota hoivatahtoon, jos haluaa kuunnella vaikkapa äänikirjoja tai käydä ehtoollisella.
–Hoivatahdon voi säilyttää tulosteena siellä huoneessa pöydällä niin, että ystävät ja sukulaiset näkevät sen, se voi muistuttaa heille mieleen itselle tärkeitä asioita, kun ei itse enää osaa kertoa, ja kaikki voivat sen mukaan toimia. Kun se on siellä esillä, se tulee hoitajillekin tutuksi, ja uudet hoitajat voivat siitä kurkistaa, onko jotain erityistä huomioitavaa. Voi olla vaikkapa, että kutsumanimi on jotain muuta kuin se, mitä virallisissa papereissa lukee, ja toivoo itse kutsuttavan sillä nimellä.
–Veikkaan, että hoivatahtokin tulee yleistymään. Niitä ei ole kovin paljon tehty, lähinnä hoitoalalla toimivat tietävät, että tällainen mahdollisuus on olemassa. Vaikka hoivakodeissa on kiirettä ja puuhaa, pyritään tällaiset asiat aina mahdollisuuksien mukaan huomioimaan.
