Kortesjärvellä kannetaan yhteistä huolta perheissä, joiden alakouluikäisillä matka bussipysäkille on lapsen ikätasoon, tien liikennöintiin ja kuljettavaan matkaan suhteutettuna liian pitkä. Näiden tekijöiden valossa koulumatkaa ei perheiden mukaan voida kokonaisuudessaan pitää turvallisena. Koulujen alkaessa huoli on noussut jälleen. Erityisesti edessä oleva pitkä, pimeä syksy ja talvi tuottavat perheille lisää huolta lastensa koulumatkan turvallisuudesta.
–Huoli asiasta on noussut toistamiseen esille, ja haluamme toimia nyt rakentavan keskustelun avaajana. Näemme joka päivä työmatkoilla ja paljon tiellä liikkuessamme liikenteessä kulkevia lapsia. Ymmärrys tiellä liikkuvan lapsen turvattomuudesta ja toisaalta myös lapsen toiminnan ennakoimattomuudesta tienpäällä alleviivaavat huolen vakavuutta, perheet kertovat.
On perheitä, joissa alakouluikäiset lapset kulkevat päivittäin noin kahden kilometriä yhdensuuntaista matkaa koulubussille. Päivittäismatkassa se tekee yhteensä neljä kilometriä käveltyä tai pyöräiltyä bussipysäkkimatkaa. Perheiden mukaan tällainen matka pysäkille ei ole pienelle lapselle inhimillinen. Matka kävellen tai pyöräillen lisää ennen muuta koulumatkan turvattomuutta, mutta myös noin tunnin verran päivittäisen koulupäivän pituutta.
–Kaikilla vanhemmilla ei ole joustavia työaikoja, mikä mahdollistaisi lasten saattelemista koulukyyditykselle ja takaisin, toteavat vanhemmat.
–Koulumatkan turvallisuutta yleisesti määritellään lähinnä sillä, osuuko koulumatka vilkasliikenteiselle ohikulkutielle. Kortesjärvi on asuinympäristönä maatalouspitäjä, josta luonnollinen seuraamus on isojen maatalouskoneiden erityisesti sesongeittain hyvinkin vilkas liikennöinti muun liikenteen lisäksi. Myös yritystoiminta lisää raskaan kaluston liikkuvuutta teillä. Vaarallinen tai turvaton tie ei ole aina ohikulkutie, sillä myös niin sanotut pikkutiet voivat olla vilkasliikenteisiä.
Vanhemmat korostavat eskarilaisen ja alakouluikäisen olevan sellaisessa liikenneympäristössä turvaton.
Vanhemmat painottavat, ettei oletusarvona ole se, että koulukyydityksen tulisi alkaa kotiportilta. Heidän mukaansa matkan tulisi olla pikkulapselle inhimillinen turvallisuusnäkökulma ja matkan kokonaispituus huomioiden.
–Toiveena olisi, että lapsi pääsisi koulukyyditykseen läheltä kotoa, toteavat vanhemmat.
Päättäjiltä toivotaan uudelleen arviointia
Vanhemmat arvioivat, ettei pysäkkien ongelmakohteita ole määrällisesti paljon. Tästä syystä he aprikoivat tilanteen olevan korjattavissa uudenlaisilla säädöksillä pienin ja taloudellisestikin kohtuullisen kevein muutoksin. He toivovatkin päättäjiltä tilanteen uudelleen arviointia asian korjaamiseksi.
–On eri asia, lähetetäänkö matkaan alakoulu- vaiko yläkouluikäinen. Yläkouluikäisellä on jo selkeästi erilaiset valmiudet selviytyä liikenteessä. Tämänhetkisten säädösten mukaan pitkä matka pysäkille on kuljettavana jo esikouluiässä. Se tuntuu kohtuuttomalta, vanhemmat jatkavat.
Kaksi kilometriä umpihangessa?
Vanhemmat toivovat poliittisten linjausten tukevan maaseutu- ja sivukylien asuttamista, pikkulapsiperheiden elinmahdollisuuksia ja työssäkäyntiä huomioiden.
–Isoissa taajamissa koulut ovat isoja, jopa tuhannen oppilaiden kouluja. Meillä täällä maaseudulla koulut ovat pienempiä ja monelle yhteisönä sopivampia. Joustavin ratkaisuin moni lapsiperhe valitsee mielellään asumismuotonsa alueemme kaltaisiin ympäristöihin. Täälläkin täytyy kuitenkin arki ja työssäkäynti sujua ilman suurempaa kuormitusta esim. lasten koulumatkojen suhteen, pohtivat vanhemmat.
–Tiedossa on aikaisempi vaihe, jolloin lapset on haettu huomattavasti lähempää kotia, tiedetään perheissä.
–Arkipalveluissa, kuten teiden kunnossapidon tasossa on jo tapahtunut aikasyklisiä muutoksia, jotka heijastelevat bussipysäkille kulkemista. Tämä näyttäytyy useina talviaamuina siten, että bussipysäkille lähdetään tarpomaan auraamattomalle tielle. Jopa iltapäivällä koulusta palatessa tilanne saattaa olla vielä entisellään, tilanteesta harmistunut isä toteaa. –On ikävää, jos pitkät bussipysäkkimatkat ovat säästösyillä perusteltuja. On hyvin surullista, jos lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kustannuksella säästetään.
–Tasa-arvo ei vaikuttaisi toteutuvan lasten välillä, mikäli jopa eskarilaisen on kuljettava yksin näin pitkä matka, isä arvioi.
Vanhemmat haluavat korostaa, ettei kritiikki kohdennu paikalliseen liikenteeseen, tiellä liikkujiin tai koulukyydityksiä toteuttaviin liikennöitsijöihin, jotka toimivat kaupungin heille antamien määräysten ohjeistamana.
–On kysymys lasten turvallisesta liikkumisesta koulun ja kodin välillä. Tästä myös kaupunki on päätöksillään osaltaan vastuussa, vanhemmat päättelevät.
Sivistystoimi kannustaa pohtimaan ratkaisuja ja ottamaan yhteyttä
Kauhavan kaupungin sivistysjohtaja Jonna Heikkilä ilmaisee olevansa tietoinen 12.12.2023 kasvatus- ja opetuslautakunnan tekemästä linjauksesta koulumatkaliikenteeseen.
–Olen tietoinen, että näin on linjattu koko Kauhavan osalta, Heikkilä toteaa. Heikkilän mukaan taloudellisten paineiden lisäksi, päätöksentekoa on saattanut vahvistaa myös yleinen huoli lasten vähäisen liikunnan aiheuttama yleiskunnon alentuminen.
–Lapset ovat nykyisin huonokuntoisia. On mahdollista, että päätöksessä on haluttu huomioida tätä seikkaa haluten lisätä koulupäivään kertyvää liikettä, Heikkilä pohtii.
Heikkilän mukaan päätökset koulumatkoista nojaavat tien turvallisuuden ja liikennemäärien arvioinneissa, perusopetuslain ohjeistaen päätöksentekoa. Heikkilä arvioi huolestuneita yhteydenottoja alueelta tulleen tasaisesti, myös Kortesjärveltä.
–On tullut yhteydenottoja ja joissakin tapauksissa se on johtanut uudistuksiin ja parannusta on tullut. Heikkilän mukaan huolenilmaukset tulee ottaa tosissaan. Tilanteita ei tulisi kohdata mustavalkoisesti.
Heikkilä uskoo, että yksittäisille tapauksille voidaan asettaa uudelleen tarkistamisen mahdollisuus, esimerkiksi linja-auton kääntöpaikan arviointi. Heikkilä uskoo joustoon, joka mahdollistaisi pienimuotoisten muutosten tekemistä. Hän kehottaa vanhempia luovien ratkaisujen ja vastuunjaon tekoon lastensa pysäkkimatkojen suhteen pohtien muun muassa sukulaisten ja ystävien mahdollista osallisuutta koulumatkakyyditykseen.
–En haluaisi pitää totena Kauhavalla sellaista poliittista linjausta, jonka mukaan sivukylien ja taajamien asuminen olisi eriarvoista lapsiperheille. Kannustan vanhempia ottamaan uudestaan yhteyttä ongelmakohtien tiimoilta, Heikkilä rohkaisee.
Toimivat liikennöitsijät ovat Heikkilän mukaan osa yhteistyötä.
–He toimivat päätösten mukaisesti, Heikkilä toteaa.
