Matkailutyöpajoissa etsittiin yhteistä suuntaa – yhdistykset ja yrittäjät mukana kehittämässä uutta mallia
JÄRVISEUDUN matkailualan järjestäytymishanke keräsi toukokuussa laajan joukon alueen toimijoita keskustelemaan matkailun tulevaisuudesta. Kahdessa työpajassa pureuduttiin niin toimijoiden rooleihin kuin alueen kansainvälisen matkailun kehittämisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Työpajat ovat osa EU:n maaseuturahoituksella toteutettavaa Järviseudun matkailun järjestäytymis- hanketta, jonka tavoitteena on muun muassa rakentaa Järviseudulle kestävä, kilpailukykyinen ja yhteisesti johdettu matkailun ekosysteemi.
DMO- ja DMC-mallit herättivät keskustelua
Kivitippu Resortissa 19. toukokuuta 2025 järjestetty työpaja kokosi yhteen yrittäjiä, kuntien edustajia ja alueen kehittäjiä pohtimaan, millainen yhteistyörakenne Järviseudun matkailulle sopisi parhaiten. Keskustelun ytimessä olivat DMO (Destination Management Organization) ja DMC (Destination Management Company) -roolit. DMO:n tehtävänä on toimia alueellisena matkailun kehittäjänä ja koordinoijana, kun taas DMC kaupallistaa ja myy matkailutuotteita.
Työpajassa esiteltiin muun muassa Visit Pietarsaaren ja Visit Seinäjoen malleja vertailukohteina, ja pohdittiin, millainen malli palvelisi parhaiten Järviseudun tarpeita. Haasteena nähtiin esimerkiksi selkeän veturitoimijan puuttuminen ja nykyinen hajanaisuus, jossa ”jokainen puuhaa omiaan”. Osallistujat korostivat, että sitoutumista voidaan edistää vain, jos yhteistyö tuo konkreettista hyötyä – kuten lisää näkyvyyttä, asiakkaita ja selkeyttä omiin rooleihin.
Yhtenä ratkaisuna ehdotettiin alueellista matkailukoordinaattoria, joka hoitaisi kieliversiot, myynnin, yhteisen verkkonäkyvyyden ja koordinoisi tuotteistusta. Ehdotuksina esille nousivat muun muassa erilaiset yhdistys-, osuuskunta- ja kehitysyhtiömallit. Monet näkivät esimerkiksi Kraatterijärvi Geoparkin sopivan DMO-rooliin ja Kivitippu Resortin mahdolliseksi DMC-toimijaksi. Tärkeimmäksi nähtiin selkeä, uskottava ja pitkäjänteinen rakenne, joka ei kaadu yksittäisten henkilöiden harteille.
Yhdistysten potentiaali nähtiin uudessa valossa
Evijärven Uittomieskämpällä 20. toukokuuta järjestetyssä työpajassa keskityttiin yhdistysten rooliin osana matkailun ekosysteemiä. Työpajassa käytiin läpi, kuinka yhdistykset voisivat toimia alueen tarinankertojina, tilojen hallinnoijina ja tapahtumien tuottajina. Keskustelussa korostui yhdistysten moninainen osaaminen: perinnetieto, paikallistuntemus ja kulttuurinen pääoma, jotka ovat arvokkaita voimavaroja, joita matkailu voisi hyödyntää.
Keskusteluissa ei kuitenkaan kaihdettu realiteetteja. Moni nosti esiin, että yhdistystoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, ja matkailun kuormittavia tehtäviä – kuten jätehuoltoa tai infrastruktuurin täysylläpitoa – ei voida kaataa täysin yhdistysten harteille. Sen sijaan toivottiin suunnitelmallista, ennakoitavaa ja koordinoitua yhteistyötä. Yhdistyksillä on rajalliset voimavarat, ja ne tulee käyttää harkiten. Jokaiseen ”lillukan varteen”, ei kannata tarttua, vaan resurssit on kohdennettava niin että siitä on yhdistykselle osoitettavissa selvää lisäarvoa.
Yhdistysten pitkäaikaisena tavoitteena nähtiin aktiivinen osallistuminen tapahtumien ja palveluiden tuottamiseen sekä entistä tiiviimpi yhteys matkailuyrittäjiin ja kehittäjiin. Yhteistyön vahvistamiseksi esitettiin yhteistyötapaamisia, koulutuksia ja pilotointikokeiluja, joissa yhdistysten ideat saataisiin osaksi alueen matkailutarjontaa.
Positiivinen vastaanotto kannustaa jatkamaan
Työpajat keräsivät kiitosta osallistujilta avoimesta keskustelusta, aihepiirin tärkeydestä, konkreettisista toimenpide-ehdotuksista ja yhteisöllisestä ilmapiiristä.
–Hankkeesta tuli jo alkumetreillä pelkän aiheen vuoksi positiivista palautetta, ennekuin hanke oli edes kunnolla alkanut. Tämä aihe koetaan nyt tosi tärkeänä paikallisille toimijoille, kommentoi projektipäällikkö Annie Laitila.
–Todella hyvä, että matkailun työpajat kokosivat alueen matkailuyrityksiä, yhdistystoimijoita ja muita matkailun parissa toimivia tahoja yhteen keskustelemaan tästä tärkeästä teemasta. Avoimen keskustelun ja konkreettisten toimenpide-ehdotusten pohjalta voidaan rakentaa juuri tälle alueelle sopivin ja toimivin malli” totesi Kraatterijärvi Geoparkin toiminnanjohtaja Sari Hyttinen.
–Matkailualan yritysten verkosto koostuu lähes poikkeuksetta maassamme melko pienistä alueellisista toimijoista sekä mahdollisesti muutamasta suuremmasta veturiyrityksestä. Näin asia on myös Järviseudulla. Geopark kraaterijärvineen on alueellinen helmi ja se on myös ainutlaatuinen maailmassa, joten sen varaan kelpaa ja on turvallista rakentaa kestäviä matkailutuotteita.
Lappajärven kunnan hotelliliiketoiminnan projektipäällikkö Teemu Moisio näkee yhteisen ja yhteistyöllä rakennetun DMC-mallin, jolla on oma alueellinen organisaationsa, jossa yhteismarkkinointi ja matkailun tuotepakettien myynti tapahtuu, järkevimpänä vaihtoehtona.
–Tämä vahvistaisi alueellista matkailubrändiä sekä tekisi viestinnästä ja markkinoinnista yhtenäisempää. Myös yrittäjiltä vapautuisi resursseja tuotteidensa suunnitteluun sekä itse matkailutyön tekemiseen, kun voisi luottaa, että yhteinen ja alueellinen myyntiorganisaatio tuottaa kauppaa.
Aisaparin kyläaktivaattorina viime syksynä aloittanut Eija Pippola oli mukana yhdistyksille suunnatussa työpajassa ja hänelle kylät ja niiden yhteisöllisyys näyttäytyy tärkeänä, matkailuakin edistävänä kultasuonena.
–Kylillä on paljon mielenkiintoisia tarinoita ja paikkoja, joita voidaan käyttää erilaisten tapahtumien ja palveluiden kehittämisessä. Hieman hullultakin ensin tuntuvia juttuja kannattaa jalostaa ja heittäytyä yhdessä ennakkoluulottomasti ideoimaan. Ja jos tuntuu, ettei ole oikein halua kehittää mitään uutta ja ihmeellistä, niin kannattaa keskittyä kylän perinteisten tapahtumien ja toiminnan jatkamiseen. Tärkeintä on, että jotain tapahtuu!
Hanke rakentaa kestävää tulevaisuutta EU:n tuella
Järviseudun matkailualan järjestäytymishanke toteutetaan Lappajärvi Invest Oy:n koordinoimana vuosina 2025–2027. Hankkeen kokonaisbudjetti on 280 224 euroa, ja se rahoitetaan 100-prosenttisesti EU:n Maaseuturahastosta. Hankkeen rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
Annie Laitila
