Toukokuussa Järviseutu-Seura ja Jääkäripataljoona 27:n Etelä-Pohjanmaan paikallisosasto järjestivät Latviaan matkan, jonka yhteydessä juhlistettiin Gallingin hautausmaan kunnostusta. Tämän ohella matkalaiset, noin kolmekymmentä henkeä, tutustuivat myös muihin jääkärien hautapaikkoihin sekä jääkäriliikkeelle tärkeisiin kohteisiin Liepajassa.
Jääkäreistä noin 1 200 vannoi 13.2.1918 sotilasvalan, jääkärilippu vihittiin käyttöön ja Jääkärimarssi soitettiin Pyhän kolminaisuuden kirkossa Liepajassa, missä jääkärit viipyivät maaliskuusta 1917 helmikuuhun 1918. Kirkossa on jääkärien muistolaatta.
Kirkko on tyyliltään ulkoa barokkia ja sisältä rokokoota. Seinäjoen ammattikorkeakoulun rakennuskonservoinnin opiskelijat ovat osallistuneet sen kunnostamiseen viiden vuoden ajan.
Liepajassa sijaitsevat myös jääkärien käyttämät Bayern- ja Hansa-kasarmit. Kaupunkiin liittyy monia jääkärimuistoja kuten laulunäytelmä Jääkärin morsian.
Skrabben sotilashautausmaan suomalainen
Lappajärveläinen jääkäri Matti Nykänen haavoittui vaikeasti samassa tykistökeskityksessä, jossa Max Kronqvist sai surmansa. Nykänen vietiin Skrabben kenttäsairaalaan, jossa hän menehtyi 26.6.1916. Hänet on haudattu Skrabben sotilashautausmaalle, jossa matkalaiset kävivät kunnioittamassa Nykäsen muistoa.
Dumben sotilashautausmaan viisi suomalaista
DUMBEN sotilashautausmaa sijaitsee lähellä Riianlahden taistelupaikkoja, johon matkalaiset kävivät tutustumassa Liepajassa käynnin yhteydessä.
Sotilashautausmaalla on kookas kunniamerkki suomalaisille sotilaille. Sen yläreunassa on teksti: Suomen vapauden puolesta olemme täällä kaatuneet. Muistomerkissä on viisi nimeä: Frans Heinonen, Victor Kamis, Emil Kantola, Einar Myntti ja Konrad Pehrsson, 1916. Kiven alareunassa on teksti: Ennen hauta vieraassa kuin orjuus omassa maassa.
”Saksalaiset kunnostivat Latviassa olevat menehtyneiden jääkäreiden haudat ennen toista maailmansotaa ja pystyttivät niille betoniset ristit. Sitten tuli sota ja neuvostoaika, jotka kohtelivat hautoja huonosti. Sen jälkeen, kun Baltian maat itsenäistyivät 1990-luvulla uudelleen ja pääsy jääkäreiden entisille taistelupaikoille ja haudoille Kuurinmaalla kävi jälleen mahdolliseksi, jääkäriperinteen vaalimisesta kiinnostuneet tahot ovat suorittaneet alueelle lukemattomia retkiä. He ovat kartoittaneet jääkäreiden jo unohduksiin painuneita hautapaikkoja ja kunnostaneet niitä. Mm. Dumben hautapaikka Klapkalnciemissä, jossa lepää viiden suomalaissoturin maalliset jäännökset, ja jonka 1939 pystytetyn hautakiven jalusta oli viety 1950-luvulla Tukkumiin V. I. Leninin patsaan rakennustarpeiksi, on kunnostettu.”
(Lähde: Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6/2004, toim. Lars Westerlund)
Aino Alppinen
