TOUKOKUUSSA Latvian Gallingissa juhlittiin kolmen suomalaisen jääkärin hautapaikan kunnostustyön valmistumista. Järviseutu-Seura rahoitti kunnostustyötä merkittävällä summalla ja hanke toteutettiin yhteistyössä Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen ja yhdistyksen Etelä-Pohjanmaan paikallisosaston kanssa.
Joukko järviseutulaisia matkasi juhliin, ja ryhmästä löytyi jääkärien jälkeläisiä ja heidän läheisiään, joita Järviseudun Sanomat pääsi jututtamaan.
LATVIAN-MATKALLA mukana ollut Lauri Tähtinen kertoo, että venäläisten pelossa hänen isoisänsä Nestori Tähtisen Saksaan jääkärikoulutukseen lähtö tapahtui Tähtisen leipomon kuljetuslaatikon salapohjan alla.
”…Tsaaria pirettihin huanona kaverian. Isäni kyyritti mun ja Maiju-siskoni miähen Viljami Vertasen rattahilla Volttihin. Santarmien peloos matkaanlähtö piti pitää salaasena. Se oli loppusyksyä 1915, maattihin leipurin laatikos ja ihmiset aatteli, että korppuja siinä vierähän. Kun Kokkoolassa meren ylitys meinas päättyä huanosti, jatkettihin junalla Kemihin, josta opas vei kävelemällä jään yli. Se oli kylymää kyyttiä, kun vettä oli puali poloveen.” (Lainaus Nestorin nuorimman pojan Erkki Tähtisen artikkelista Evijärven Joulu -lehdessä 2018)
Sodasta kotiin palattuaan Nestori ryhtyi maanviljelijäksi, meni naimisiin Fiina Suomelan kanssa ja sai viisi poikaa ja tyttären. –30 vuotta eli vuoteen 1978 asti sain asua samassa tuvassa ja ruokakunnassa jääkärin kanssa. Nestori ei paljon sodasta puhunut, toteaa Tähtinen.
OMASSA suvussa ei ole ollut jääkäreitä, mutta miehen isoisä oli jääkäri Juho Kustaa Mattila, kertoo matkalaisista toinen, Marita Mattila.
–Nyt jo edesmenneen appiukon kanssa näitä jääkäriasioita seurattiin.
Mattila on ollut asian tiimoilta monessa mukana. Järviseudulla oli vuonna 1994 kulttuurimatkailuhanke. Silloin Kortesjärvi otti teemakseen Jääkärimuseon, jota kunta lähti kehittämään, ja Suomen Jääkärimuseo avattiin vuoden 1995 heinäkuussa.
Museon Kortesjärvelle perustaminen oli perusteltua. Sieltä lähti silloiseen väkilukuun suhteutettuna eniten nuorukaisia jääkärin oppiin eli peräti 39 miestä, kun Lappajärveltä lähti 16 ja Vimpelistä 15, pohdiskelee Mattila.
Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen Etelä-Pohjanmaan paikallisosasto perustettiin Lappajärven Kivitipussa elokuussa 1997. Mattila kertoo olleensa mukana osaston toiminnassa hallituksen jäsenenä ja sihteerinä, yhteensä kymmenkunta vuotta.
LOPULTA matkalaisten joukosta löytyi vielä Alfred Hyytisen jälkeläinen, kun Kari Melleri kertoi, että Alfred oli hänen isänsä 4. serkku eli näin ollen Kari on Alfredin 4. serkun poika.
Alfred Hyytinen syntyi vuonna 1896 Pietarissa, jossa hänen vanhempansa torppari Antti Hyytinen ja Liisa Matintytär tuolloin asuivat. Alfred oli kansakoulun käynyt työmies.
Aino Alppinen
Jääkärit Saksassa
- Sotilaskoulutus alkoi partiokurssiksi naamioituna Lockstedtissa helmikuussa 1915.
- Syyskuussa 1915 koulutus laajennettiin käsittämään pataljoonan kouluttamisen.
- Yhteensä 1 886 suomalaista lähti sotilaskoulutukseen Lockstedtin leirille.
- Toukokuussa 1916 suomalaisista muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona N:o 27.
- Rintamakokemuksen hankkimiseksi pataljoona lähetettiin Kuurinmaalle.
- Pataljoona osallistui taisteluihin Misa-joella (Misse-joella), Riianlahdella ja Aa-joella.
- Vuoden verran jääkäreitä koulutettiin rintaman takana Liepajassa.
- Kun Suomi itsenäistyi 6.12.1917, jääkärit pystyivät palaamaan Suomeen. Jääkäripataljoona 27 hajotettiin ja jääkärit vannoivat sotilasvalan Liepajan Pyhän Kolminaisuuden kirkossa 13.2.1918. Samalla vihittiin käyttöön jääkärilippu. Jääkärien pääjoukko palasi Suomeen.
