UKRAINALLA on rikas perintö perinteisistä käsitöistä, jotka ovat muodostuneet vuosisatojen aikana ja tulleet erottamattomaksi osaksi kansamme kulttuuri-identiteettiä. Käsityöt syntyivät keinona tyydyttää arkielämän tarpeet, mutta ajan myötä niistä tuli syvällisiä esteettisiä ja symbolisia merkityksiä.
Yksi vanhimmista ja yleisimmistä käsityömuodoista on kudonta. Itsekudotun kankaan, mattojen ja pyyhkeiden valmistaminen liittyi erityisiin koristeisiin, joilla oli suojelevia ja rituaalisia merkityksiä. Kutomisen taito kehittyi eniten Poltavan, Slobozhanshchyn ja Karpaattien alueilla.
Ei vähemmän merkittävää on kirjonta: ukrainalaisten symbolinen kieli. Jokaisella alueella oli omat erityiset tekniikkansa, värimaailmansa ja koristeensa. Kirjotut paidat, pyyhkeet ja servietit eivät olleet vain koristeita, vaan myös suojelusvälineitä.
Keraamikalla on myös pitkä historia. Sen keskuksia olivat Opishnya, Kosiv ja Slobozhanshchyna. Keraamikot valmistivat astioita, leluja ja laatoituksia, jotka koristivat koteja ja temppeleitä. Heidän työnsä yhdisti käytännöllisyyden ja taiteellisen maun.
Seppätyö yhdistetään perinteisesti voimaan ja taitavuuteen. Sepät valmistivat työkaluja, aseita, koruja ja arkkitehtonisia elementtejä. Erityistä suosiota se sai Ukrainan keskiosissa ja lännessä.
Pehmeistä käsitöistä on syytä mainita pajun, oljen ja juurien punonta. Punottujen huonekalujen, koreiden ja säilytysastioiden valmistus tuli erottamattomaksi osaksi taloutta, erityisesti Polissian ja Podilian kyliin.
Tynnyrinteko on puuastioiden, kuten tynnyrien, astioiden ja yöastioiden valmistusta. Tämä käsityö vaati tarkkuutta ja puun tuntemusta, joten mestareita arvostettiin korkealle.
Erityinen rooli oli nahkatuotannolla, nahkavaljaiden, vöiden ja laukkujen valmistuksella. Kosakkiaikoina se oli äärimmäisen ajankohtaista, sillä se varmisti ratsastajille kaiken tarvittavan.
Vaunujen ja rekien valmistus oli erityisen tärkeää maataloudessa. Sen ytimessä on taito yhdistää puu ja rauta, kestävyys ja ketteryys.
Lopuksi ukrainalaiset ovat tunnettuja koristeellisesta maalauksestaan. Erityisesti Petrykivkan maalaus erottuu erilaisista tyypeistä – kirkas, kukkainen maalaus arkiesineissä, joka on nykyään UNESCOn tunnustama aineettomaksi kulttuuriperinnöksi.
Nykyään perinteiset käsityöt eivät ole menettäneet merkitystään. Pikemminkin ne elpyvät, niistä on tullut ylpeyden aihe, nykyaikaisen muotoilun, taiteen ja matkailun perusta, huolimatta Ukrainan ankarasta nykytilasta sodan oloissa. Käsityöt ovat elävä lanka, joka yhdistää menneisyyden tulevaisuuteen, säilyttäen ukrainalaisten sielun, jota ei voida tappaa. Tämän elämän osa-alueen haluan esitellä lukijalle, kertomalla havaintojani ja tietojani, aloittaen kertomusten sarjan Ukrainan käsityöstä.
Kudonta – siitä seuraavassa kertomuksessa.
Svitlana Zubenko
