KESKIVIIKKONA 26. maaliskuuta Evijärven kunnantalolla tutustuttiin monipaikkaisuuteen Järvi-Pohjanmaalla. Syyskuussa 2024 alkanut Järvi-Pohjanmaa monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hanke on Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SEAMK), Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n (JPYP) ja Järviseudun koulutuskuntayhtymän (JAMI) yhteinen hanke, joka päättyy vuoden 2025 lopussa.
–Käsitteenä monipaikkaisuus voi olla vieras ja moni ei tiedä olevansa monipaikkainen. Yksinkertaisimmillaan monipaikkaisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmisen elämä keskittyy moneen eri paikkaan asumisen, työskentelyn, opiskelun, harrastamisen ja liikkumisen osalta. Tässä hankkeessa tarkastellaan työhön, vapaa-aikaan ja opiskeluun liittyvää monipaikkaisuutta, kertoo Marjo Vistiaho (SEAMK).
Vistiaho esitteli hankkeessa toteutetun Monipaikkaisuus Järvi-Pohjanmaan kunnissa -kyselyn tuloksia. Kyselyssä selvitettiin muun muassa mitä alueella ajatellaan monipaikkaisuudesta ja sen mahdollisuuksista, miten monipaikkaisuus on kunnissa hyödynnetty ja mitä haasteita monipaikkaisuuden lisääntyminen tuo kunnille.
–Vastauksia saatiin kaikista viidestä kunnasta yhteensä 21. Otanta oli toki melko pieni, mutta kuitenkin riittävän kattava. Monipaikkaisuus mielletään Järvi-Pohjanmaan kunnissa vahvasti etätyön, vapaa-ajan asumisen ja opiskeluun liittyvän monipaikkaisuuden kautta.
Monipaikkaisuudesta väitellyt, Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin hallintotieteiden tohtori Katja Rinne-Koski kertoi videoesityksessään väitöskirjatutkimuksensa aineistosta ja monipaikkaisuuden nykytilasta kuntien näkökulmasta.
–Perinteisesti tunnetuin monipaikkaisen asumisen muoto on vapaa-ajan asuminen. Monipaikkaisuus on kasvava ilmiö ja siitä syystä sen tunnistaminen ja huomioiminen osana maaseudun kehittämistä on tärkeää.
Monipaikkaisuuden edistämiseksi Rinne-Koski nostaa kuntien tehtäväksi monipaikkaisten asukkaiden tunnistamisen, miten monipaikkaiset asukkaat haluaisivat olla mukana kunnan toiminnassa sekä tiedottamisen ja viestinnän.
Aana Vainio (JAMI) kertoi nuorille tehdyn kyselyn tuloksista ja Järvi-Pohjanmaan kuntien välisen pendelöinnin eli työmatkaliikenteen lukemista.
–Noin yksi kolmasosa Suomen työllisistä pendelöi säännöllisesti. Järvi-Pohjanmaalla 27 prosenttia työllisistä pendelöi kotikunnan ulkopuolelle ja 9 prosenttia Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelle. Väestön liikkuvuusvalinnat vaikuttavat muun muassa alueiden palvelutarpeisiin, verotuloihin ja kokonaisostovoimaan. 105 Järviseudulla asuvaa nuorta vastasi kyselyyn. Nuorten mukaan seudulla on hyvä henki ja mukava ilmapiiri. Reilu puolet vastaajista arvioi asuvansa viiden vuoden päästä isommassa kaupungissa ja noin puolet Järviseudulla tai muualla pienemmällä kotiseudullaan. Kehittämiskohteiksi nuoret nostivat työmahdollisuudet ja nuorille suunnattujen tapahtumien ja oleskelupaikkojen järjestämisen.
TILAISUUDEN päätteeksi käytiin keskustelua ja ideointia siitä, mitä monipaikkaisuus tarkoittaa Evijärven näkökulmasta ja mitä monipaikkaisuuden edistämisen eteen voisi tehdä. Keskustelussa kävi ilmi, että Evijärvellä on jo tehty toimenpiteitä muun muassa, etätyöpisteellä, pitämällä yhteyttä opiskelijoihin ja vuorovaikutuskanavien osalta. Kehityskohteiksi nousi muun muassa monipaikkaisen toimenpideohjelman ja mittarin luominen, nopean verkkoyhteyden rakentaminen ja viipymien pidentäminen. Työpajassa käytettiin apuna Ideoita monipaikkaisuuden kehittämiseen -korttipakkaa.
