Jään laulu muistuttaa luonnon monimuotoisuudesta – ”Aivan kuin toisesta maailmasta” 

Felix, 7, kuunteli tarkkaavaisesti, mutta lauantaina 8. helmikuuta ei jään alta kuulunut mitään. Jäähän poksahtaneita railoja kyllä löytyi useampia.
Felix, 7, kuunteli tarkkaavaisesti, mutta lauantaina 8. helmikuuta ei jään alta kuulunut mitään. Jäähän poksahtaneita railoja kyllä löytyi useampia.
Felix, 7, kuunteli tarkkaavaisesti, mutta lauantaina 8. helmikuuta ei jään alta kuulunut mitään. Jäähän poksahtaneita railoja kyllä löytyi useampia.
Felix, 7, kuunteli tarkkaavaisesti, mutta lauantaina 8. helmikuuta ei jään alta kuulunut mitään. Jäähän poksahtaneita railoja kyllä löytyi useampia.
Julkaistu:
Kategoria:
, ,

TALVELLA jäällä liikkuessa voi suomalainenkin kokea tutussa ympäristössä mystiseltä tuntuvan ilmiön. Kelin selvästi lauhtuessa, tai vastaavasti pakastaessa, voi nimittäin kuulla ”jään laulua” luontoäidin säädellessä sääolosuhteita konsertilleen otolliseksi. 

Alajärveläiselle biologille ja aktiiviselle luonnossa liikkujalle Petteri Karviselle ilmiö on tuttu. 

–Näin tapahtuu, kun lämpötilat vaihtelevat nopeasti ja jää laajentuu tai supistuu. Painaessasi korvan jäälle, voit kuulla monenlaisia ääniä – matalia, korkeita, yhtäkkisiä ääniä, pauketta ja niin edelleen. Joskus äänet voivat kuulostaa siltä kuin ne tulisivat aivan toisesta maailmasta. Mitä kauempaa ääni kantautuu, sen matalampi se on, kertoo Karvinen. 

–Parhaiten ääniä voi kuulla, kun jää on lumesta paljas. Äänten kuuleminen on kuitenkin pitkälti tuurista kiinni, mutta sinnikkyys palkitaan – kokemuksena se on hieno.  

Useimmille jäällä liikkujille jäällä kuuluva pauke sen sijaan on tuttu juttu. 

–Lämpötilojen voimakkaasti vaihdellessa ja jään laajentuessa tai supistuessa syntyy railoja, jotka syntyessään saattavat paukahtaa kovastikin. Kerran tein lumiluolan järven jäälle lähelle rantaa ja yövyin siinä. Se oli kyllä turhankin jännittävä kokemus, silloin paukkui aivan valtavasti koko yön, naurahtaa Karvinen. 

Vimpeliläinen Susanna Korkiatupa on tutustunut jään erilaisiin ääniin asuessaan aivan Savojoen rannalla. 

–Joen jäästä lähtee vähän erilainen ääni kuin järven jäästä – joen jää ei esimerkiksi vongu samalla tavalla, mutta paukkuu kyllä. Joskus kun joki jäätyy, se saattaa tärähdellä maaperässä niin paljon, että koko talo tärähtää. Muutama vuosi sitten kovana pakkasyönä jää jymähteli todella voimakkaasti, kyllä sitä vähän säikähtikin. Onneksi olosuhteet pääsevät aika harvoin tällaisiksi. Epäilen kovan jymäyksen tai tärähtelyn johtuvan siitä, kun jäähän paukahtaa railo, pohtii Korkiatupa.  

Vastaavanlaisia kokemuksia on myös Kurejoen vieressä asuvalla Karvisella.  

JÄÄ antaa kokemusten lisäksi informaatiota. 

–Jäätä kopauttamalla voi äänestä päätellä, kuinka paksua jää on. Jos ääni on oikein korkea, on jääkin ohutta, opastaa Karvinen. 

–Pilkkijät ja retkiluistelijat tarkkailevat paljon jäätä tällä tavoin.  

Luistelijoille Karvinen vinkkaa kokeilemisen arvoiseksi paikaksi Kivitipun edustalta lähtevän luisteluradan, jossa vauhdin hurmasta voi nauttia joko luistellen tai potkukelkalla. 

–Nytkin oli jää hyvässä kunnossa muutamaa röpelöistä kohtaa lukuun ottamatta. Talvinen luonto tarjoaa hienoja kokemuksia, koitetaan muistaa nauttia niistä. 

Jaa Somessa

Jätä kommentti