Vahva kokkoperinne elää Vinnissä ja Sääksjärvellä

Kylien kokkotulet ovat yksi esimerkki kökkätyön voimasta.
Kylien kokkotulet ovat yksi esimerkki kökkätyön voimasta.
Kylien kokkotulet ovat yksi esimerkki kökkätyön voimasta.
Kylien kokkotulet ovat yksi esimerkki kökkätyön voimasta.
Elli Latvala (vas.), Emma Sten ja Olivia Oinonen trullittelivat lauantaina Vimpelissä.
Elli Latvala (vas.), Emma Sten ja Olivia Oinonen trullittelivat lauantaina Vimpelissä.

Pohjanmaan trulliperinne on myöhemmin saanut väriä ortodoksisuudesta, ja nyt trullienkin pannuissa nähdään höyhenillä ja silkkipaperilla koristeltuja pajunoksia. Virpova trulli on sekoitus itäistä ja läntistä kulttuuria, joka vielä 1970-luvulla oli harvinainen näky. Silloin riitti, että noita kiehnäsi ovenpieltä ja ilmoitti asiansa: “Hyvää pääsiäistä…”

Värikkäisiin essuihin ja huiveihin sonnustautuneet nykynoidat eivät myöskään pelkää valakioota, vaan he pyrähtävät parvissa kyläseurojen ja yhdistysten järjestämiin ilonpitoihin. Kokolla lapsenkasvoiset noidat syövät makkarat, juovat pillimehut ja ostavat tienaamillaan rahoilla arvan tai pari.

Vinnissä ja Sääksjärvellä oli makkaraa tarjolla.

–Raha menee Nuorisoseuralle ja illalla on karaokea Nuorisotalolla, totesi eräs sääksjärveläinen.

Sääksjärven kokon puuhamies on ollut pitkään Seppo Mäkelä. Hän muistelee, että 60-luvulla tuotiin poltettavaa hevoskärryillä toukokuusta lähtien ja kokko syntyi kuin itsestään. Kävijämäärä oli suuri, noin 300 henkeä. Mieleenpainuvin oli kovan tuulen aiheuttama korkean kokon leviäminen metsään Vääpekin puron toiselle puolelle.

Havupuita on pyritty saamaan kokkoihin. Niin oli myös Vinnin kokossa, joka oli hieman Sääksjärven omaa korkeampi.

Joidenkin perheiden tapoihin kuuluu kiertää useammallakin kokolla niiden paremmuutta vertaillen. Ja kun Pohjanmaalla ollaan, mitä suurempi kasa, sen ”komiampi valakia”.

Mainos
Antti ja Onni olivat tulleet kokolle.
Antti ja Onni olivat tulleet kokolle.

Molemmilla kokoilla sijaintinsa vuoksi käy porukkaa muun muassa Perhosta ja Vetelistä. Myös poismuuttaneita nuoria ja perheitä käy kokoilla. Vinnin ja Sääksjärven kokoilla oli kävijöitä yli 200. Autojono oli varsin pitkä.

Kokko on koko kylän yhteisöllinen tapahtuma. Vinnin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Koivukoski muisteli lapsuuttaan:

–Kävimme kokkotalkoilla ja ne keräsivät kyläläiset yhteen. Koronan aikana kävijämäärä väheni, mutta sen jälkeen noussut. Kyläkoulun lähellä oli aiemmin kokko, mutta 2011 jälkeen Vinnin hiekkakuopassa.

Kökkäperinne on tärkeä myös pääsiäiskokon tekemisessä ja tapahtumassa.

–Parisenkymmentä talkoolaista on kaiken kaikkiaan mukana, toteaa Tuomas Koivukoski.

Pieniä kokoja oli muun muassa Pokelassa ja Savonjoen rannalla.

Lasse Pippola

Kokkotulet keräsivät väkeä yhteen Vimpelissä ja ympäri Pohjanmaata.

Luitko jo nämä jutut?

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.