”Olen förstiläinen — isoisäni rakennuttaman talon pihapiirissä astelee jo viides sukupolvi”

Poliitikkojen olisi osattava avata tavalliselle ihmiselle, että vahva EU on Suomen etu. Ilman EU:ta Suomi olisi kuin lastu maailmantalouden ja politiikan laineilla, sanoo Sinikka Salo.
Valtiotieteen tohtori ja pitkäaikainen Suomen pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo kertoo ajatuksiaan maailman menosta.

VALTIOTIETEEN tohtori ja pitkäaikainen Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo asuu puolisonsa kanssa Helsingin Katajanokalla. Ekonomisti- ja pankkiura kansainvälisine tehtävineen ovat tehneet tilaa eläkepäiville.

Salo sanoo identifioituvansa erityisesti förstiläiseksi. Hän viettää perheensä kanssa paljon aikaa Förstissä, Purmojärven rannalla isoisänsä rakennuttamassa talossa. Siellä on vietetty myös useimmat joulut.

Kortesjärveä Salo kiittää hyväksi identiteettinsä vaalijaksi. Aloitteellisuus jääkäriperinteen vaalimisessa johti nyttemmin laajalti tunnetun ja toimivan jääkärimuseon perustamiseen. Hän mainitsee, että kylissä on rikasta kulttuuritoimintaa, musiikkia, näyttelemistä ja uskomattomia projekteja – kuten kirkonkylän keskustan hoitaminen ja kehittäminen. Hän odottaa innolla, miten vanhan kansakoulun siirtäminen kirkkoa vastapäätä rikastaa alueen kulttuurielämää.

Huikeana ponnistuksena Salo mainitsee myös vaellusreittien nimeämisen ja laavupakkojen kunnostamisen sekä näkötornien rakentamisen Laukkosen Soidinsuolle ja Hanhivuorelle. Upeita retkipaikkoja Leipätien varrella on saatu aikaan vapaaehtoisvoimin ja EU:n tuella. Kunhan vain vesistöistäkin pidettäisiin yhtä hyvää huolta. Tietty välinpitämättömyys Purmojärven rehevöitymisestä huolettaa.

Salo kiittää kortesjärveläistä tyyliä tehdä itse — ulkopuolista apua odottamatta. Hän uskoo, että sillä tyylillä pienillä paikkakunnilla pärjätään tulevaisuudessakin.

–On luotettava itseensä, pidettävä huoli yhteisöllisyydestä ja luonnosta ja oltava kestävällä tavalla innovatiivinen. Digitaalisuuden hyödyt pitää ottaa käyttöön. Maa- ja metsätalouden rakentaminen luontoa kunnioittavalle, kestävälle pohjalle on perusta, jolla Kortesjärvellä pärjätään tulevaisuudessa. Hiilijalanjälki on minimoitava, ja siihen onneksi löytyykin jo tekniikoita maa- ja karjatalouden käyttöön. Puhdas ja kaunis luonto on sekä pito- että houkutustekijä, sanoo Salo.

Salon mukaan Kortesjärvellä on aina ollut sopiva sekoitus yrittäjähenkeä ja yhteisöllisyyttä. Identiteetin vaaliminen on osa selviytymisstrategiaa.

KORTESJÄRVEN identiteetti osana Kauhavaa huolettaa Saloa. Kuntaliitosta sinällään hän pitää hyvänä, koska hallintojen yhdistäminen tuo kustannustehokkuutta.

Olisi kuitenkin ollut parempi antaa uudelle suurkunnalle nimeksi jokin muu kuin Kauhava. Ala- ja Ylihärmän sekä Kortesjärven asukkaat kokevat joutuneensa entisen Kauhavan osaksi, vaikka kysymys on kuntien yhteenliittymästä. Kortesjärvi – sen enempää kuin Härmätkään – ei ole kadonnut sen enempää alueensa kuin historiansakaan osalta. On muodostettu neljä entistä kuntaa käsittävä uusi hallintoalue, jonka nimen pitäisi heijastaa tätä tosiasiaa.

Identiteetin pohtiminen on tärkeätä myös maamme EU-jäsenyyden osalta.

–Toivoisin syvällisempää keskustelua Euroopan integraatiosta paikallislehdessäkin. EU-jäsenyys on muuta kuin sen laskemista, olemmeko tukien nettomaksaja vai -saaja. Pitää muistaa laajemmat EU:n tuomat hyödyt, sanoo Salo.

–Etenkin nykyisen maailmantilanteen ja Venäjän raakojen toimien seuraamisen tulisi herättää huomaamaan, miten tärkeää on kuulua liberaalin demokratian arvoille pohjautuvaan EU:hun. EU on tärkeä maailmassa, jossa totalitaristiset voimat uhkaavat.

VAIN yhtenäinen EU on riittävän vahva ratkomaan aikaamme suuria ongelmia kuten ilmaston lämpeneminen, luontokato ja pakolaisvirrat, sanoo Salo.

–Venäjä pyrkii propagandallaan hajottamaan länttä ja EU:ta. Maailma on entistä keskinäisriippuvaisempi ja Suomen on valittava, missä joukoissa seisoo. Yksin Suomi on kuin lastu valtameressä. Länsimaana — ja kohta myös Nato-maana — EU on Suomen luonteva viitekehys. EU ei vie meiltä suomalaisuuttamme. Mutta meidän on oltava aktiivisia ja toimittava myös muita arvostaen tässä omassa yhteisössämme. Niin Suomi voi olla paljon kokoaan suurempi vaikuttaja EU:n piirissä.

Aino Alppinen

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.