Aluehallitus nimesi talouden tasapainottamisryhmän – omaishoidon tuki yhdenmukaistetaan korkeimpien maksuluokkien mukaan

Kuvituskuva. Eija Pippola.
Kuvituskuva. Eija Pippola.
Kuvituskuva. Eija Pippola.
Kuvituskuva. Eija Pippola.
Hyvinvointialueen valmistelu etenee. Budjetin valmistelun tueksi perustettiin talouden tasapainottamisryhmä.

ETELÄ-POHJANMAAN aluehallitus nimesi kokouksessaan 20. syyskuuta talouden tasapainottamistyöryhmän, johon kuuluvat luottamushenkilöjäseninä aluehallituksen puheenjohtajisto, talous- ja investointilautakunnan puheenjohtajisto sekä SDP:n edustajana Sirkka Penttilä. Viranhaltijaedustajina työryhmään kuuluvat hyvinvointialuejohtaja, talousjohtaja, talouspäällikkö, professiojohtajat, toimialuejohtajat sekä toimialueylihoitaja.

Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala kertoo, että ryhmän asettamisen taustalla on hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvion laatiminen niin, että se olisi realistinen ja riittävä. Samalla ennakoidaan jo tulevien vuosien haasteita.

Maanantaina saatiin valtiolta viralliset, lopulliset luvut siitä, paljonko rahaa ensi vuodelle on luvassa. Valtiovarainministeriön lupaaman 847 778 716 euron päälle tulevat palveluista saatavat asiakaspalvelumaksut, mutta tällä yhtälöllä on pärjättävä.

–VM kertoi, ettei rahaa ole luvassa kesken vuoden, vaikka se loppuisi.

–Ryhmä käy läpi hyvinvointialueen laadinnassa olevaa talousarviota ja yrittää auttaa johtoa valmistelemaan budjettia, joka ei olisi kovin paljon alijäämäinen. Pyrimme välttämään kaikenlaisia yllätyksiä tulevan osalta ja pyrimme tasapainoon.

A-studiossa nostettiin esille arvio, että hyvinvointialueiden yhteenlaskettu talousvaje on ensi vuonna 1,5 miljardia, kun kokonaispotti valtiolta alueille on 22,5 miljardia euroa.

–Ennuste on, että iso osa alueista tekee alijäämää, mikä tuo paineita tuleville vuosille: vain yksi vuosi voi olla alijäämäinen, eli se on tasattava seuraavana kolmena vuonna.

Haasteena on, että vaikka valtiovarainministeriö varoitti kuntia alibudjetoimasta sote-menoja, näin silti tapahtui joidenkin kuntien osalta siksi, että ne saisivat muihin kunnille jääviin palveluihin suuremman valtionosuuden.

Valtio kasvatti viime vuoden tilinpäätösten ja tämän vuoden talousarvioiden pohjalta tehtyjä sotemenoarvioita kuudella prosentilla ensi vuodelle. Kuitenkin hyvinvointialueilla koetaan, että rahaa on niukasti. Luvut korjataan vuodelle 2024, ja kunnilta, jotka alibudjetoivat sote-menoja, valtionosuuksia vähennetään tuolloin vastaavasti.

Ensi vuoden niukkuus ei ole ainoa haaste. Hautala listaa tulevat palkkaratkaisut, tulevan palkkojen harmonisoinnin, muun muassa koronan vuoksi muodostuneen hoitovelan, ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen kasvun sekä yleisen kustannustason nousun asioiksi, jotka tulevat vastaan budjetteja laadittaessa.

ENSIMMÄINEN ERÄ hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja hyväksyttiin. Ne koskevat perusterveydenhuoltoa: muun muassa lääkärikäyntejä, lääkärintodistuksia, kotisairaalapalveluita sekä osastohoitoa terveyskeskuksen vuodeosastolla. 1.1.2023 voimaan tulevat asiakasmaksut ovat samaa suuruusluokkaa kuin tämänhetkiset vastaavat maksut.

OMAISHOIDON tuen hoitopalkkiot yhdenmukaistetaan maakunnassa 1.1.2023 lukien nykyisten korkeimpien maksuluokkien mukaan: 1. maksuluokka on siitä lähtien 468,80 euroa, 2. maksuluokka 716,30 euroa, 3. maksuluokka 849,20 euroa ja 4. maksuluokka (raskas siirtymävaihe, määräaikainen 3 kk) 2 000 euroa. Eritasoisia hoitopalkkioita saa maakunnassa tällä hetkellä yli 1600 omaishoitajaa.

–Taksat ovat olleet korkeimmat Suupohjan alueella. Päädyimme siihen, että nostetaan ne koko alueella samaan, koska tiedetään ja tiedostetaan omaishoidon merkitys palvelun tuottajana, sekä hoidettavan että hoitajan kannalta. Omaishoitajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä. Järvi-Pohjanmaalla ensimmäiseen maksuluokkaan tulee 42, toiseen 80 ja kolmosluokkaan noin 50 euron korotus: prosentteinahan nämä korotukset ovat huomattavat, kertoi Hautala.

VÄLINEHUOLLON valmistelua jatketaan siitä lähtökohdasta, että toimipisteet sijaitsevat keskitetysti Kurikassa, Kauhavalla ja Seinäjoen keskussairaalassa. Välinehuolto huoltaa potilaiden tutkimuksessa ja hoidossa käytettävät välineet erilaisia desinfiointi- ja sterilointimenetelmiä käyttäen. Nykyisellään maakunnassa on paljon pieniä, 1–3 henkilön välinehuollon toimipisteitä. Välinehuollon koneita ja laitteita on paljon, ja käyttöaste on osittain matala. Myös sijaisjärjestelyt ovat aiheuttaneet haasteita. Välinehuollon toimintojen keskittämisen tarkoituksena on taata koko hyvinvointialueelle laadukkaat ja tasa-arvoiset palvelut.

LISÄKSI aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen investointisuunnitelman, joka etenee seuraavaksi 26. syyskuuta kokoontuvan aluevaltuuston käsittelyyn.

*juttua muokattu 21.9. klo 19, vaihdettu aluevaltuuston kokoontumispäivä.

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.