Virtaa virkistys- ja kaupalliseen kalastukseen Aisaparin alueella esiselvityshankkeen VIKKAA tiedotustilaisuudessa 4. helmikuuta projektipäällikkö Marko Ämmälä esitteli hankkeen toteuttamista, tuloksia ja jatkotoimenpiteitä.
–Huhtikuusta joulukuuhun 2025 kestäneen hankkeen tavoitteena oli selvittää Aisaparin alueen kalastuselinkeinon ja vapaa-ajankalastuksen tilannetta, millainen vaikutus kalastuksella on alueiden elinvoimaisuuteen ja vetovoimatekijöihin, sekä selvittää millaisia investointeja alueella kaivataan, ja mikä on kalastajien kiinnostus elinkeinon kehittämiseen.
Hanke näkyi ja kuului yhteensä kymmenessä eri tapahtumassa ja tilaisuudessa Järviseudulla sekä Kuortaneella ja Lapualla. Hankkeen aikana kartoitettiin Aisaparin alueen vene- ja veneenlaskupaikat sekä toteutettiin kalastuskysely, johon vastasi huhti-syyskuun aikana 119 henkilöä.
–Vastaajista suurin osa oli 40–69-vuotiaita vapaa-ajankalastajia, jotka käyvät usein kalassa ja pitävät harrastuksen aloittamista helppona. Vapaa-ajankalastajien tärkeimmät toiveet on, että kunnat ja kaupungit pitäisivät parempaa huolta vene- ja veneenlaskupaikoista, ja että tiedottaminen niistä olisi parempaa. Lisäksi vapaa-ajankalastajat toivoivat tietoa siitä mistä voi ostaa kalastuslupia, sekä mistä ja miten voi saada kalastukseen liittyvää opastusta.
Opastettuun toimintaan selkeä tarve
Kalastusmatkailun rooli matkailun kehittämisessä etenkin Lappajärven alueella, sekä lapsille ja nuorille erilaisten palvelupakettien tarjoaminen koettiin tärkeänä. Kyselyn ja ammattikalastajille tehdyn haastattelun perusteella, myös heillä on halu tarjota kalastuskokemuksia lapsille ja nuorille.
–Opastettuun toimintaan järvelle on selkeästi tarve, tarvittaisiin lisää palveluita tarjoavia yrittäjiä. Lappajärven kalastuskunnalla on suunnitelmissa ensi kesänä tarjota kaksi vuokravenettä järvelle haluaville. Nykälänniemen venesatamasta saatavat veneet mahdollistaa järvelle pääsyn sellaisille, joilla ei omaa venettä ole. Nimellisellä vuokralla katetaan veneiden vuokra- ja ylläpitokulut, kertoo Vesa Hyvärinen.
Hanke kartoitti myös lähikalan käyttöä ja saatavuutta, ja tulosten mukaan lähikalaa käytetään aktiivisesti, mutta sen tarjontaa ja markkinointia tulisi kehittää. Ammattikalastajilla on tarve ja halu investoida kalankäsittelyyn ja jalostukseen liittyvää infraa ja kalustoa Aisaparin alueelle.
–Kalaa tulee hyvin, ja tahtoakin on. Vimpelissä on hyvät tilat, ja Lappajärvelläkin pienellä remontilla. Mutta investointeja varten tarvittaisiin ulkopuolinen rahoittaja. Jalostuslaitteet uutena maksaa arviolta 100 000 euroa, käytettynä useamman kymppitonnin. Kalankäsittelyyn ja teollisuuteen on saatavilla suhteellisen hyvin EU-tukea, mutta sekään ei riitä.
–Johtopäätöksenä hankkeesta voi sanoa, että kalastus tarjoaa Aisaparin alueelle merkittäviä mahdollisuuksia elinvoiman, matkailun ja lähiruoan vahvistamiseen, kun yhteistyötä, infrastruktuuria ja tiedotusta kehitetään suunnitelmallisesti. Jos mitään ei olisi lähtenyt liikkeelle, hanke olisi epäonnistunut. Olisi hienoa, että kaikki kunnat lähtisivät mukaan kehittämään alueen kalastusta, Ämmälä kiteyttää.
