Pauli Johannes Valkosalo syntyi 23.3.1946 Mirja ja Veikko Valkosalon kymmenlapsisen perheen esikoiseksi Kortesjärven Purmojärvellä. Siellä kuluivat myös Paulin lapsuus- ja nuoruusvuodet. Lapsuudenystävä muisteli Paulin olleen innokas ja taitava hiihtäjä, eikä muiden aina ollut helppoa pysyä hänen vauhdissaan.
Pauli oli lahjakas ja menestyi hyvin koulussa, ja saikin nuorena luokkansa parhaan todistuksen. Koulupolkuaan hän jatkoi maamieskoulussa, jonne myös vuotta nuorempi veli Pekka seurasi hänen perässään. Maamieskoulun jälkeen Pauli jatkoi opintojaan ja valmistui vuonna 1968 agrologiksi. Myöhemmin hän laajensi vielä opintojaan ja valmistui vuonna 1985 agronomiksi Helsingin yliopistosta.
1960-luvun jälkipuoliskolla Pauli tapasi tulevan puolisonsa Raijan ja vuonna 1969 tanssittiin heidän häitään. Vuotta myöhemmin perheonni täydentyi vielä pojan syntymällä. Paulin työ vei perhettä eri puolille Suomea, ja koti löytyi vuosien varrella muun muassa Itä-Suomesta, Helsingistä ja Porista. Pariskunta vietti myös paljon aikaa omalla mökillään Alavudella.
Pauli teki pitkän ja monipuolisen työuran maatalousalalla. Pääosan työurastaan Pauli teki Hankkijan palveluksessa ja toimi vuosien varrella monipuolisissa ja vastuullisissa asiantuntijatehtävissä. Hän työskenteli Itä-Suomen alueella aluemyyntipäällikkönä, osallistui pääkonttorissa rehutoiminnan kehittämiseen ja oli mukana rakentamassa rehuedustajaorganisaatiota. Hänen tehtäviinsä kuuluivat myös myyntijohtajan vastuut Pohjanmaan alueella sekä konttorinjohtajan tehtävät Porissa. Myöhemmin Pauli toimi K-maatalouskauppiaana Eurassa sekä kehittämispäällikkönä Ruralia-instituutissa Seinäjoella, jonne hän ja Raija lopulta asettuivat eläkepäiviään viettämään. Työurallaan Pauli tunnettiin fiksuna, hillittynä, yhteistyökykyisenä, vakuuttavana ja asioihin paneutuvana asiantuntijana.
Muistisairaus varjosti Paulin viimeisiä vuosia, jotka hän vietti Seinäjoella hyvässä hoidossa. Pauli nukkui pois Seinäjoella 25.10.2025. Pojan muistoissa Pauli oli isä, jolta saattoi kysyä mitä tahansa. Olipa kyse sitten lukion fysiikasta, kirjanpidosta tai arjen käytännön asioista, vastaus löytyi aina. Lapsenlapsen muistoissa Pauli oli viisas ja hyväsydäminen pappa, aina kaikille kiltti. Isoisänä hän jaksoi leikkiä väsymättä piilosta ja opetti muun muassa hiihtämään sekä hyppäämään pituutta uskomattomalla kärsivällisyydellä. Pappa tuntui tietävän kaikesta kaiken. Hänen lämmin olemuksensa ja tapansa kohdata ihmiset jäivät pysyvästi mieleen. Sukulaiset muistavat Paulin lämpimänä ja helposti lähestyttävänä ihmisenä, jolla oli tapana pitää puheita suvun yhteisissä juhlissa. Paulia jäivät kaipaamaan puoliso, poika perheineen, lapsenlapsi perheineen ja suuri joukko sukulaisia.
Lämmöllä Pauli Valkosalo muistaen, sukulaiset.
Antti Valkosalo.
Kirjoittaja on Pauli Valkosalon veljenpoika.
