Kauhavalla järjestettiin kuntalais- ja sidosryhmäilta 15. tammikuuta Kauhavan yhtenäiskoulun auditoriossa, jossa tavoitteena oli kerätä kuntalaisten näkemyksiä Kauhavan kehittämistarpeista. Paikalla olivat kaupungin edustajina valtuuston puheenjohtaja Antti Kurvinen, kaupunginjohtaja Vesa Rantala sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Janne Sankelo. Yhteistä työskentelyä ohjasi MDI-konsulttiyrityksestä Tommi Ranta. Osallistujia oli paikallaolijoiden lisäksi etäyhteyksien päässä.
Kurvinen aloitti illan kertomalla, että kaupungin strategia tulee lain mukaan tarkastaa vähintään kerran valtuustokauden aikana. Vesa Rantala jatkoi esittelemällä Kauhava 2030 -strategian tavoitteet ja painopisteet. Suurin rooli illassa oli kuitenkin paikalle tulleilla kuntalaisilla, jotka osallistettiin MDI:n ohjeistuksella keskustelemaan pienryhmissä annetuista aiheista SWOT-analyysia hyödyntäen, sekä merkitsemään vastauksensa omilla laitteillaan verkkoalustan kautta. Keskustelu salissa kävikin vilkkaana ja vastausten purkaminen yhteisesti kirvoitti hyviä puheenvuoroja yleisöstä. Keskustelun sävy säilyi sopuisana, vaikka puheenvuorot sivusivat välillä teemoja, joissa mielipiteet herkästi jakautuvat. Verkkoalustan käyttäminen vastaamiseen oli toimiva ratkaisu ja näkökulmia käsiteltyihin aiheisiin saatiin kattavasti. Vastauksissa oli nähtävillä myös ryhmien sisällä toistuvia teemoja, kuten Kauhavan yrittäjähenkisyys.
Pitovoimaa tarvitaan lisää
Vastausten koonnissa Kauhavan vahvuuksina esille nousivat oma hyvinvointikeskus, kesätapahtumat sekä hyvä sijainti. Heikkouksista eniten ääniä saivat ammattikoulutuksen puute, ikärakenne sekä lasten ja nuorten pahoinvointi. Kauhavan mahdollisuuksiksi nimettiin matkailun kehittäminen, lentokenttä sekä puolustusvoimat. Uhkiksi nähtiin syntyvyyden lasku, tieverkoston huonontuminen sekä nuorten poismuuttaminen. Huumoriakin vastauksista löytyi, nimittäin Kauhavan yhdeksi uhkaksi oli nimetty leikkimielisesti myös lapualaiset.
Toinen pienryhmissä käsitelty kokonaisuus oli Kauhavan kehittämistarpeet, jonka pohjana käytettiin Kauhava 2030 -strategiassa esiin tulleita tavoitteita ja painopisteitä. Kehitettävistä asioista eniten ääniä saivat kulttuurielämän voimistaminen, palveluiden saavutettavuus, elävä kaupunkikeskusta, ammatillinen koulutus, tiedottaminen, kuntatalouden tasapaino sekä yhteen hiileen puhaltaminen. Myös tekoälyn hyödyntämistä palveluissa nostettiin esiin. Palveluiden saatavuutta pidettiin elinehtona kuntalaisten hyvinvoinnille. Kurvinen mainitsi puheenvuorossaan pitävänsä tärkeänä tavoitteena sitä, että ihmiset saataisiin pysymään Kauhavalla, siitä huolimatta, että täältä käydään paljon töissä lähikunnissa, kuten Seinäjoella. Myös Sankelo toi esiin, että kumppanuus ja vuoropuhelu Seinäjoen kanssa on tärkeää, sekä mainitsi Kauhavan väkiluvun kehityksen isona haasteena, johon ei löydy yksinkertaisia ratkaisuja.
–Kyllä tästä hyvä tulee, totesi Sankelo loppusanoinaan.
Tilaisuuteen osallistunut eläkeläinen Pirkko Kukkola kuvaili illan kokonaisuutta hyväksi, mutta toivoi, että osallistujat olisivat saaneet tehdä tilaisuuden aikana enemmän suoria kysymyksiä. Hän kertoi myös ikäihmisenä yllättyneensä tekoälyn käytön suuresta kannatuksesta kyselyiden vastauksissa.
Marleena Lillstrang
