”Teille on tänään Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus Herra.” Nämä sanat kaikuvat jokaisena jouluna kristityissä maissa. Mitä ne tänä päivänä meille itse kullekin merkitsee? Onko joulun Herra vain seimen lapsi, vai saako hän olla Vapahtaja ja Herra meidän elämässämme?
Yleisesti ottaen länsimaat ovat pitkälti unohtaneet joulun syvimmän merkityksen. Tilalla on monenlaista korviketta: joulupukkia, tonttua, välkkyvää valoa ja joululahjaa. Kaikkea tätä on ollut ennenkin ja tämäkin kuuluu jouluun, ja niilläkin voi joulunsa rakentaa, mutta onko Jeesus päässyt unohtumaan joulun tärkeimpänä henkilönä? Voisimmeko tänä jouluna syventyä joulun syvimmän merkityksen äärelle lukemaan vaikka Luukkaan evankeliumin kaksi ensimäistä lukua? Voisimmeko vielä mietiskellä sanomaa syvemmin ja tehdä niin kuin Maria, Jeesuksen äiti, joka kätki kaikki sanat mieleensä ja tutki niitä sydämessään?
Kun luemme noita lukuja, voimme siellä samaistua Jeesuksen syntymän aikaisiin henkilöihin ja tehdä pienen matkan ensimmäisen joulun tapahtumiin. Mieti Elisabetin ja Sakariaan roolia ennen Jeesuksen syntymää. Mieti myös Jumalan suunnitelmaa Marian, Jeesuksen äidin kohdalla. Mieti enkeleitä, Jumalan lähettiläitä, jotka innoissaan toivat sanoman paimenille. Mieti paimenia, noita sen ajan alemman kastin väkeä. Heille, kaikista ihmisistä huonoimpien joukkoon lukeutuville ihmisille julistettiin ilosanoma ensimmäiseksi.
Mieti Simeonia, joka oli saanut Jumalalta tiedon, ettei kuole ennen kuin näkee Herran voidellun. Mieti naisprofeetta Hannaa. Hän ”sattui” olemaan temppelissä samaan aikaan Jeesus lapsen kanssa. Kaikille näille henkilöille yhteistä näyttäisi olleen se, että he tiesivät Pelastajan olevan tulossa. Lisäksi kaikki puhkesivat ylistämään Jumalaa siitä, mikä koko maailmaa oli nyt kohdannut!
Kun näitä Luukkaan evankeliumin tapahtumia miettii sydämessään, niin ehkä jotain syttyy siellä sen myötä. Joihinkin henkilöihin voimme varmasti samaistua, ehkä johonkin voimme samaistua enemmänkin ja silloin sydämeemme voikin nousta ylistys siitä, että Jumala lähetti Poikansa koko maailman vapahtajaksi. Voisiko toivo syttyä tai kirkastua entisestään, kun saisit ensimäistä kertaa tai uudistuneena, sydän iloa täynnä huomata, että toden totta tämä joulun lapsi ei ole vain seimen lapsi. Hän on Herrani ja Vapahtajani, joka kuoli myös minun syntieni tähden!
Jaakko Keto
