Alajärven talousarvio ensi vuodelle on pitkästä aikaa miinuksella. Tuloksen ennakoidaan olevan 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Edessä on noin 15 miljoonan investoinnit, jotka samalla nostavat lainan noin 4 400 euroon per asukas. Investoinneista mittavimmat ovat Paavolan koulu, Mäntymäen päiväkodin laajennus ja kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö. Myös vuosien 2027 ja 2028 ennuste on vajaat kaksi miljoonaa euroa miinuksella.
Alajärven kaupunginvaltuusto piti talousarviokokouksensa poikkeuksellisesti jo 24. marraskuuta.
Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen peräänkuulutti taloudenpidossa huolellisuutta tuleviin vuosiin. Ryhmäpuheenvuoroissa Pentti Joensuu (kok.) totesi, että ensi vuonna on tarkasteltava kriittisesti palveluverkkoa, mikä vaatii rohkeutta. Jari Hämeenniemi (ps.) painotti kunnan ydintehtäviin panostamista. Jukka Pekka Matintupa (sd.) totesi, että ikärakenne on pysyvä ongelma ja työttömyyden kasvu sekä lapsiperheköyhyys koettelevat perheitä.
Kokoomuksen ja KD:n esitys 10 000 euron suunnittelumäärärahasta keskustan matonpesu- ja avantouintipaikan suunnitteluun hyväksyttiin. Sari Palmu (kesk.) oli aiemmin jättänyt aloitteen kyseisen paikan rakentamisesta.
Katuvaloista käytiin keskustelua. Levijoelle ne on jo saatu, ja nyt Kortekylän kyläläiset jättivät maanantaina kuntalaisaloitteen Kortekylän tien valaisemiseksi Tuhtalahdenmäeltä Soinin kunnan rajalle. Valtuusto äänesti Raimo Vistbackan (kok.) esityksestä valtatien ja Hoiskon maamiesseurantalon välisen osuuden katuvalaistuksesta ensi vuodelle, mutta useammat valtuutetut jäivät pohjaesityksen taakse, jossa hanke toteutetaan laajempana myöhemmin.
–Keskusta on esittänyt valoja puolen miljoonan edestä, se on lähtenyt lapasesta. Määrä on kymmenkertaistunut. Siksi ensi vuodelle ei tullut yhtään valohankkeita, totesi Jukka-Pekka Finnilä (kok.).
Sotekiinteistöjä ei yhtiöitetä
Valtuusto päätti, että kaupunki ei yhtiöitä omistamiaan sote- ja pelastuskiinteistöjä kuntalain 127 §:n 1 momentin 1-kohdan poikkeussäännöksen nojalla, koska vuokrauksella ei ole vaikutusta markkinaan. Yhtiöittämiseen käytettiin määrärahaa ja kesäkuussa valtuusto hyväksyi kesäkuussa uuden osakeyhtiön (Alajärven Hyvinvointikiinteistöt Oy) perustamisen. Päätös yhtiön perustamisesta on pantu täytäntöön ja yhtiön perustamistoimet on suoritettu. Yhtiö on rekisteröity kaupparekisteriin. asiaa on selvitetty edelleen syksyn aikana ja markkinaselvityksessä ilmeni, ettei yhtiöittäminen ole Alajärvellä tarpeen.
Valtuusto myönsi lisämäärärahat koulukeskuksen kellarin saneeraukseen sivistystoimen hallinnon saamiseksi saman katon alle, 30 000 euroa, sekä työmarkkinatuen kuntaosuuteen, 120 000 euroa. Vistbacka peräänkuulutti kaupungin mahdollisuuksia auttaa erityisesti nuoria pitkäaikaistyöttömiä.
–Jos henkilö pääsisi edes jonkin verran käsiksi työhön, mikä on kokonaistaloudellinen merkitys kaupungille ja nuorille.
Elinvoimajohtaja Jaakko Aninko esitti, että työssäolovelvoite on nykyisin 12 kuukautta ja minimipalkka 1 000 euroa.
–Se haastaa tilannetta, mutta ainakin mitä nuoriin liittyy, kaikki mahdolliset toimet pyritään tekemään ja toimintaa kehittämään.
Vimpelin sivistyspalveluiden ostosopimuksen päättyminen vuoden vaihteessa aiheutti viisi pykäläkohtaa. Viimeisin niistä oli hallintosäännön muutos. Vistbacka nosti sen tiimoilta Alajärven erikoisen puheenjohtajistomallin.
–Kun avasin valtuustokauden, mainitsin että Alajärvi on ihmeellinen kaupunki, kun on vara pitää neljä varapuheenjohtajaa. Muistuttaisin, että kannattaa hallituksen luoda pykälämuutos, jossa palataan entiseen hyvään aikaan eli kahteen varapuheenjohtajaan.
Paavolan koulun rakentaminen viivästyi
Valtuusto hyväksyi tulosraportin vuoden yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta sekä määrärahamuutokset investointiosaan, kun investointeja siirtyy ensi vuodelle. Yksi näistä on Paavolan koulu, jonka kilpailutuksen tuli alkuperäisen suunnitelman mukaan olla jo valmis ja töihin päästä vielä tämän vuoden puolella. Nyt kilpailutusta jatketaan tammikuulle ja töiden on määrä alkaa huhtikuussa. Valtuustolle tuotiin lisäksi hyväksyttäväksi pykälä, jossa kaupunki sitoutuu Paavolan koulun 9,5 miljoonan euron kokonaiskustannuksiin sekä suunnitelmavuosille lisäksi noin 2,5 miljoonan euron verran. Aino Kanervikkoaho-Kataja (kd.) totesi, että asiassa joku mättää perustavanlaatuisesti.
–En kovin usein kritisoi, mutta tässä on jotain perustavaa laatua olevaa pielessä. Jokainen kuukausi, minkä lapset joutuvat viettämään vanhoissa tiloissa, on liikaa. Pohjan tekeminen päästiin aloittamaan hyvissä ajoin omana työnä ja sitten kuulunut matkan varrella, että ei saada kuvia ja erinäisiä selityksiä, miksi ei.
Sari Palmu vaati asiasta kirjallisen selvityksen, miksi hanke ei ole toteutunut aiemmin suunnitellulla aikataululla.
Valtuustoaloitteiden käsittely viivästyy kohtuuttomasti
Raimo Vistbacka nosti esille huhtikuussa jättämänsä valtuustoaloitteen, jonka mukaan Alajärven kaupunki edellyttää, että ennen yleiskaavan tai muun maankäyttösuunnitelman laatimista on hakijayhtiön osoitettava, että voimalan vaikutusalueelle on perustettu ja siellä on toimiva kaikkien maanomistajien muodostama neuvotteluelin, joka käy keskustelut asiantuntijayhteisön kanssa maanomistajien valtuuttamana. Terho Mäkelä (kesk.) toivoi valtuustoaloitteille nopeampaa käsittelyä ja kritisoi suunnitteilla olevan tuulivoimahankkeen toimijoiden taktiikkaa vuokrasopimusten saamiseksi.
Jukka Pekka Matintupa toi terveisiä Pekkolan kylästä.
–Nelimarkka-museon vieressä oleva rakennus on surkeassa kunnossa. Kyläläiset ovat närkästyneitä. Joku sanoikin, että jos tämä olisi yksityisessä omistuksessa niin ajat sitten olisi tullut kaupungilta määräys laittaa se parempaan kuntoon.
Hän teki myös valtuustoaloitteen akusto- ja aurinkovoimakapasiteetin hankkimisesta kaupungin omistukseen.
–Akkuja ladataan, kun sähkön hinta on edullinen ja sitä käytetään tai myydään kun hinta on korkealla. Monet yritykset ovat todenneet ne vaivattomiksi ja taloudellisesti kannattaviksi.
