Tutussa virressä lauletaan: Jeesus matkakumppani on mulla ristin tiellä. Vaikka horjuu jalkani, ei apuaan Hän kiellä. Lapsen heikon tuntee Hän ja rientää avukseni. Korven tiellä synkeän, Hän on mun paimeneni. Kenen luokse pakenen ja kenen puoleen käännyn? Ole, Herra, armoinen, Sinua vailla näännyn.
Meillä jokaisella on varmaan ollut läheltä piti -tilanteita elämässämme. Kun vaara on ohi ja huomaamme, että selvisimme ja olemme elossa, niin muistammeko kiittää varjeluksesta.
(PS. 32:7) ”Sinä olet minulle turvapaikka, Sinä varjelet minut vaarasta.”
Meillä oli kauan sitten tilanne, jossa oli suuri Jumalan varjelus mukana. Oli talvi ja meri oli Uudessakaupungissa jäässä. Jäätie oli tehty ja lähdimme autolla kaupungin edustalla olevaan saareen vierailulle. Menomatka sujui hyvin, kun opas ajoi edellämme. Oli jo ilta ja melko pimeää, kun lähdimme paluumatkalle. Olimme mielestämme saaneet hyvät ohjeet ja reitti piti olla selvä. Jostain syystä kumminkin eksyimme reitiltä ja yhtä äkkiä huomasimme olevamme eksyksissä. Tiesimme, että matkan varrella oli sulapaikkoja ja meitä oli varoitettu niistä. Mutta kaikki ei aina mene niin kuin luullaan ja vahinko ei tule kello kaulassa. Onneksi mukana oli puhelin, jossa oli virtaa. Soitimme ystävillemme ja he kertoivat, että paikka, jonne olimme eksyneet oli juuri sellainen vaaranpaikka. ”Ette saa ajaa yhtään eteenpäin. Auto pitää peruuttaa varovasti suuntaan, josta tulitte.” Meitä oli kolme henkilöä autossa ja rukoilimme yhdessä: ”Jeesus auta meitä!”
”Avuksesi huuda Minua hädän päivänä, niin Minä tahdon auttaa sinua ja sinun pitää kunnioittaman Minua.” (PS. 50:15)
Jeesus kuulee ja johdattaa, kun kuljemme rukoillen. Saimme uudet ohjeet ja hyvin pelokkaalla mielellä lähdimme siihen suuntaan, minne piti mennä. Koko loppumatkan kiittelimme Taivaan Isää, että Hän ohjasi meidät oikealle tielle ja pääsimme onnellisesti kotiin.
Pelkomme ei ollut turha, sillä seuraavana päivänä kuulimme suru-uutisen, että samassa paikassa kaksi henkilöä olivat hukkuneet auton kanssa. Meidän aikamme ei vielä ollut. Me saimme Jumalan armosta jatkoajan. On hyvä aina rukoilla ennen matkalle lähtöä ja pyytää varjelusta sekä itselle, että
kanssakulkijoille. Kun meillä on matkakumppanina elämän Herra, joka on kuoleman ja tuonelan läpi käynyt, Jeesus Kristus, Jumalan Poika, ei meillä ole mitään häätää.
Jumalan siunausta ja varjelusta sinulle rakas ystävä.
Ritva Lamminen
