EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleita lukiolaisia on jo noin 60:ssä Suomen Lähilukioyhdistys ry:n jäsenlukiossa. He ovat etukäteen opiskelleet suomen tai ruotsin kielen ja sijoittuneet maaseudun ja haja-asutusalueen pieniin lukioihin. Vuosina 2024 ja 2025 ylioppilaiksi kirjoittaneet ovat jo siirtyneet lukion jälkeisiin jatko-opintoihin.
Lähilukioyhdistys teki lokakuun lopulla kansainvälisille opiskelijoilleen laajan kyselytutkimuksen. Siihen vastasi 374 kansainvälistä lukiolaista. Heistä 48 % oli Vietnamista, 28 % Myanmarista ja 11 % Venäjältä.
Myöntävästi kysymykseen ”Aiotko jatkaa lukion jälkeen opiskelua Suomessa” vastasi 85,7 % ja kysymykseen ”Kun valmistut lopulta ammattiin, ajatteletko jääväsi Suomeen töihin” 70,4 %. Silmiinpistävää oli kielteisten vastausten vähäisyys: vain 2–3 %.
Jo pelkästään uppo-outojen ja maailmalla vähän puhuttujen kotimaisten kieltemme opiskeleminen todistaa, että nämä nuoret ovat vahvasti sitoutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään.
Suomi tarvitsee laskelmien mukaan joka vuosi noin 40 000 maahanmuuttajaa. Kaakkois-Aasiasta saapuvat lukiolaiset ovat maahanmuuttajien parhaimmistoa. He astuvat jo nuorina maamme koulutusjärjestelmään. Heidän vanhempansa vastaavat lastensa kaikista kustannuksista Suomessa. Suomen ainoa kulu on lukion saama sama valtionosuus kuin kantasuomalaisistakin.
Suomen maahanmuuttovastainen hallitus aikoo rankaista EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia nuoria heidän innostuksestaan asettamalla heille 1.8.2026 alkaen “täysvastikkeelliset” lukuvuosimaksut. Tämä tyrehdyttäisi maahantulon.
Lukuvuosimaksut olisivat isku myös maaseudun ja haja-asutusalueiden perusopetukselle. Pienet lukiot toimivat lähes poikkeuksetta peruskoulun yhteydessä yhteisen rehtorin alaisuudessa ja yhteisin opettajin. Kansainvälisten lukiolaisten panos lukiolle tukee välillisesti myös perusopetusta.
Kehittyvien maiden nuoret hallitsevat englannin kielen lähes äidinkielen veroisesti. Totta on, että esimerkiksi Kanadassa kansainvälisille englanniksi opiskeleville on lukuvuosimaksut. Mutta jos toisessa vaakakupissa on Suomi, lukuvuosimaksut ja lisäksi näille nuorille täysin vieraan suomen tai ruotsin opettelu, Suomi ei enää tule olemaan heidän kohdemaansa.
Jukka O. Mattila, puheenjohtaja,
Suomen Lähilukioyhdistys ry
