Lappajärven Tarvolasta Helsinkiin päätynyt Emma-Lotta Annola työskentelee ylitarkastajana Valtioneuvoston linnassa Senaatintorin äärellä ja valvoo EU-tukien käyttöä. Tehtävä on sijoitettu valtiovarainministeriöön.
Annola sanoo yksikkönsä käytännössä varmentavan, että kansallisella tasolla noudatetaan tuille asetettuja EU- ja kansallisen lainsäädännön vaatimuksia. Näin voidaan varmistaa, että ELY-keskukset myöntävät rahoitusta tuensaajille kansallisen strategiasuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin. Ruokavirasto puolestaan toimii Suomessa maksajavirastona ja se ohjeistaa ja kouluttaa ELY-keskuksia tukien myöntämisessä ja maksamisessa.
–Työ on lakien lukemista ja tulkitsemista sekä yksittäisten hankkeiden tarkistamista. Katson läpi monia yksittäisiä rahoitus- ja maksuhakemuksia valvontatyötä tehdessäni.
Annolan yksikkö on uudehko ja siinä työskentelee vajaat kymmenen työntekijää monipaikkaisesti. Yksi työtoveri työskentelee Alajärvellä, yksi Seinäjoella, yksi Jyväskylässä ja loput pääkaupunkiseudulla.
”On hienoa päästä näkemään, millaisia hankkeita yritykset ja yhdistykset tekevät kansallisella tasolla”
Ylioppilaaksi päästyään Annola opiskeli ensin restonomiksi ja teki vaasalaisissa hotelleissa töitä kuuden vuoden ajan, myös siirryttyään opiskelemaan Vaasan yliopistolle. Hallintotieteiden maisteriksi hän valmistui 2020.
Helsingistä löytyi harjoittelupaikka ja sen jälkeen työura kulki Danske Bankin sekä tilintarkastus- ja konsulttifirman kautta valtiovarainministeriöön.
Annola sanoo pitävänsä hankemaailmasta, jonka lainmukaisuutta tarkastaa. On hienoa päästä näkemään, millaisia hankkeita yritykset ja yhdistykset tekevät kansallisella tasolla. Työtä voi tehdä osittain etänä.
Esimerkiksi maaseuturahaston ei-yhdennetyssä järjestelmässä, joita Annola tarkistaa, on 39 erilaista tukityyppiä. Kaikkia tukityyppejä tarkastellaankin vuosittain järjestelmätasolla, jotta lait ja määräykset on otettu huomioon oikein. Sen ohella testataan vuosittain noin sata yksittäistä hanketta, jonka avulla varmennetaan järjestelmän toimivuutta. Tukityyppien suuren määrän takia testausta kohdennetaan vuosittain vain osaan tukityypeistä.
Annola sanoo, että paljon opittavaa on edelleen kahden vuoden jälkeen. Myös ohjelmakausien muutokset tuovat uutta. Hankkeiden parissa työskenteleville tutun Hyrrän uusi versio on aiheuttanut paljon työtä uudelle ohjelmakaudelle siirryttäessä.
Tämän tyyppisissä töissä Annola sanoo näkevänsä itsensä myös tulevaisuudessa.
Harrastus tuo voimaa arkeen
Valtioneuvoston linna on miellyttävä työympäristö. Todentamisviranomaisyksikkö on omissa tiloissaan, vaikka valtioneuvosto kokoontuukin samassa kiinteistössä. Ministerit istuvat kuitenkin korttelin toisella reunalla. Ruokalassa tai käytävillä heitä välillä näkee – ja huomaa, että hekin ovat tavallisia ihmisiä, Annola kuittaa televisiosta tutut poliitikot.
Vapaa-ajalla Annola harrastaa cheertanssia, johon kuuluvat treenit kolmesti viikossa. Sen lisäksi tulevat salilla käynti ja lenkkeily. Kaksi edellistä vuotta Annolan ryhmä oli SM-sarjassa, mutta tänä vuonna paikka on alemmassa sarjassa ja ryhmä kilpailee pari kertaa vuodessa sekä esiintyy lähinnä seuran näytöksissä.
Lappajärvellä käydään kesäisin ja pidempinä pyhinä. Puolisonkin juuret ovat Lappajärvellä, ja hän tykkää metsästää ja kalastaa. Annola sanoo tunteneensa haikeutta kotiseudulta lähtiessään. Kun oli tottunut asumaan omakotitalossa, jossa oli heti pihalla, kun astui ovesta ulos. Kaupungissa kesät tuntuivat vaikeammilta. Mutta jos halusi opiskella, Lappajärveltä piti lähteä. Kaveriporukastakin suurin osa lähti muualle, ympäri Suomea.
–Etätyö muuttaa tilannetta, mikä on maaseudulle hyvä asia. Se mahdollistaa, että Lappajärvellä asuen pystyisi tekemään työtä muuallekin. Toki kaupungissa asumisessakin on puolensa. Kun on opiskellut ja lähtenyt muualle, palaaminen ei tunnu enää niin helpolta, pohdiskelee Espoossa asuva Annola.
Aino Alppinen
EU-tuella parannetaan maaseudun palveluita, infraa ja yhteisöllisyyttä
Suomi saa erilaisia EU-tukia maaseuturahastosta noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Tarjonta on monipuolinen. Tukityyppejä on tarjolla viljelijöille, yrityksille, yhdistyksille ja korkeakouluille – ja sekä yksityisille että julkisoikeudellisille yhteisöille.
Rahoilla voidaan tukea sekä yrittäjyyttä että maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja palveluita. Tuki on osarahoitteista. Jos yritys esimerkiksi saa kehityshankkeeseen tukea 100 rahaa, EU-osuus on siitä 43 prosenttia ja loput kansallista rahaa, selvittää Emma-Lotta Annola.
Järviseudulla tuki kanavoituu Aisaparin kautta. Kuluvana vuonna Aisaparin alueella on tehty 214 myönteistä rahoituspäätöstä. Yhteisöille tuli 111 myönteistä päätöstä ja näistä 82 yleishyödyllisiin investointeihin (alueen palvelut, infrastruktuuri ja yhteisöllisyys). Yritystukiin tuli 103 myönteistä päätöstä ja näistä 28 päätöstä koski aloittavia yrityksiä. EU-rahoitus on siis tärkeä keino rahoittaa toimintaa maaseudulla. (Lähde: Aisapari-tiedote 3/2025)
